Äidille annettu keltarauhashormoni lisää merkitsevästi sikiön niskapoimun paksuutta. Tämä mitta on keskeinen alkuraskauden tutkimuksessa, jossa arvioidaan sikiön trisomiariskiä ja valikoidaan lapsivesipunktiolla tai istukkabiopsialla varmennettavat riskitapaukset.
Prospektiivisessa tutkimuksessa noin 1 000 naista sai alkuraskaudessa keltarauhashormonia keinoavusteisen lisääntymishoidon tueksi tai uhkaavan keskenmenon hoidoksi. Sikiön niskapoimumittauksen tuloksia verrattiin verrokkiryhmän noin 2 500 naisen tuloksiin.
Keltarauhashormonia saaneiden ryhmässä sikiön niskapoimun paksuus oli 1,65 ± 0,63 mm ja verrokkiryhmässä 1,57 ± 0,53 mm. Merkitsevä ero säilyi koko ensimmäisen raskauskolmanneksen, ja se havaittiin sekä anamneesin perusteella tunnistetun trisomiariskin että vähäisen riskin potilailla. Suurimmillaan ero oli raskauden keston ollessa 11 + 0 – 11 + 6 viikkoa. Keltarauhashormonin antotapa ja annos eivät vaikuttaneet eroon.
Löydös voi selittyä sillä, että progesteroni lisää istukan verisuonten relaksaatiota ja muuttaa verisuonikasvutekijätuotantoa. Tästä seuraa sikiön sydämen esikuormituksen lisääntymistä ja nesteen kertymistä sikiön kudoksiin.
Tutkijat eivät arvioineet, miten vahvasti progesteronihoito lisää väärien positiivisten seulontatulosten määrää. Havainto kuitenkin ilmaisee osaltaan sen, että Suomessakin koko raskaana olevalle väestölle pystytetty trisomiaseulontajärjestelmä ei ole paras mahdollinen ja että on syytä pyrkiä käyttämään äidin verinäytteestä tehtävää trisomiadiagnostiikkaa.
Lähde:
Giorlandino C, Cignini P, Padula F ym. Effects of exogenous progesterone on fetal nuchal translucency: an observational prospective study. Am J Obstet Gynecol 2015;212:335.e1–7.
Kirjoittanut:
Pertti Kirkinen
professori
Kuva:
Pixmac
Julkaistu Lääkärilehdessä 17/2015.
