Sisäilmaongelmat ovat monien tekijöiden summia. Kun pulmallinen tilanne pitkittyy, syntyy ongelmien kierre. Tällöin oireilevien ihmisten ja sisäilmaongelmia hoitavien henkilöiden välinen luottamus rapautuu.
– Oireilevien henkilöiden huolet kasvavat, jolloin heidän oireensa saattavat voimistua, kertoo johtava asiantuntija Marjaana Lahtinen Työterveyslaitokselta.
Työpaikkojen sisäilmaongelmien ratkaisu edellyttää tiivistä moniammatillista yhteistyötä, tilojen käyttäjiä osallistavaa työotetta, ongelmatilanteiden kokonaisvaltaista tarkastelua sekä tavoitteellista ja prosessimaista työskentelyä Tampereen lääkäripäivillä puhuneen Lahtisen mukaan.
Jokaisen ääni kuuluviin
Säännöllinen ja vuorovaikutteinen viestintä on olennainen osa sisäilmaongelman ratkaisua.
Riskiviestinnän tavoitteena on mm. auttaa tilan käyttäjää ymmärtämään ongelmatilannetta, siihen liittyvää mahdollista terveysriskiä ja toimenpiteitä sen hallitsemiseksi.
Riskiviestintä auttaa myös ymmärtämään sisäilmaongelmiin liittyvää päätöksentekoa. Kaikki osapuolet voivat saada äänensä kuuluviin ja myös tuntea tulevansa kuulluiksi.
Organisaatiomuutokset saattavat vaikuttaa sisäilmaongelmien kokemiseen. Työpaikalla, jossa on tällaisia muutoksia tai muuten kuormittavia tilanteita, myös kuohuntaa sisäilmaongelmista esiintyy enemmän kuin muilla työpaikoilla.
– Viestinnän tärkeä tehtävä on rakentaa luottamusta. Jos ihmiset luottavat toimijoihin, heidän huolensa ovat vähäisempiä. Todennäköisesti myös oireita on silloin vähemmän.
Yhteiset pelisäännöt sovittava
Marjaana Lahtinen sanoo, että perinteisesti sisäilmaongelmista on järjestetty yksi tiedotustilaisuus. Hänen mielestään olennaista on kuitenkin viestintäsuunnitelman laatiminen. Viestintä ei ole ainoastaan tiedon välittämistä, vaan vastavuoroista tietojen, näkemysten ja kokemusten vaihtamista.
– Viestinnässä tarvitaan koko sisäilmaryhmän moniammatillista osaamista. Työterveyshuollolla on merkittävä rooli sisäilmaryhmissä, hän muistuttaa.
Sisäilmaryhmän pitää sopia viestinnän sisällöt ja pelisäännöt yhteisesti, sillä ristiriitaiset viestit eri tahoilta romahduttavat luottamuksen. Viestinnän täytyy olla pitkäjänteistä ja jatkuvaa.
– Hyvä nyrkkisääntö on se, että pitäisi viestiä aina kun tapahtuu ja myös silloin, kun ei näytä tapahtuvan mitään.
Lahtinen tähdentää, että viestit pitää rakentaa ratkaisukeskeisesti ja korostaa sitoutumista tilanteen korjaamiseen. Tilan käyttäjät täytyy pitää ajan tasalla.
– Sisäilmaongelmien käsittelyprosessin pitää olla läpinäkyvä, hän huomauttaa.
Ulla Toikkanen
toimittaja
Kuva: Panthermedia
Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.
