Terveydenhuollon sähköistäminen takkuilee Virossakin

Terveydenhuollon sähköistäminen takkuilee Virossakin Kuva 1 / 1

Viron terveydenhuollon sähköistäminen ei ole edennyt suunnitellussa vauhdissa eikä laajuudessa, toteaa maan valtiontalouden tarkastusvirasto. Raportin mukaan vain e-resepti on aktiivisessa käytössä, muut eHealth-projektit eivät ole edenneet kaavaillusti viiden vuoden aikana.

Kansalliseen potilastietojärjestelmään ei kirjata tietoja systemaattisesti, vaikka laki sitä vaatii. Esimerkiksi yli 90 prosenttia sairaaloista ja hammaslääkäriyksiköistä ei kirjannut tietoja lainkaan vuonna 2012. Tilanne on alkuvuonna julkaistun raportin mukaan parantumaan päin, mutta tietojen katselu on vielä vähäistä. Järjestelmästä ei siis toistaiseksi saada tavoiteltuja hyötyjä.

Yhteisen kuva-arkiston käyttö on vaatimatonta. Osittain syynä on, että kuvia ei voi katsoa arkistossa, vaan siellä on vain linkit niihin. Lisäksi kaksi alueellista sairaalaa on kehittänyt oman kuva-arkiston, jonne 80 prosenttia Viron lääketieteellisistä kuvista on tällä hetkellä tallennettu.

Myöskään sähköinen ajanvaraus ei ole käytössä, vaikka se on teknisesti viittä vaille valmis. Syyksi arvioidaan terveydenhuollon palveluntarjoajien vähäistä kiinnostusta.

Virossa katsotaan, että e-reseptin ­onnistumisen taustalla on sen kehittäneen sairauskassan (Eesti Haigekassa) vahva tahto saada järjestelmä toimimaan. Lisäksi e-reseptissä käytettiin mahdollisimman paljon standardoitua tekniikkaa.

Virossa kansallisiin eHealth-projekteihin on käytetty noin 15 miljoonaa euroa. Aikanaan arvio oli kolme miljoonaa euroa.

”Tärkeintä edetä vaiheittain”

Suomessa terveydenhuollon tietojärjestelmien professori Jarmo Reponen ­Oulun yliopistosta ei ole varsinaisesti ­yllättynyt raportin sisällöstä.

– Virosta on uutisoitu pääsiassa huipputason onnistumisia, koko kansallista tilannetta ei niinkään. E-resepti on ollut tarpeeksi konkreettinen ja rajattu projekti, siksi se on saatu onnistumaan. Myös sähköinen henkilökortti on otettu Virossa hyvin käyttöön.

Reposen mukaan tärkeintä kansallisissa terveydenhuollon it-hankkeissa on edetä vaiheittain. Suomessakin kansallisen terveysarkiston aikataulua ­höllättiin, kun alkuperäinen ajatus vuoden 2011 takarajasta alkoi näyttää liian kireältä.

– On hyvä muistaa myös, että tietojärjestelmien lisäksi hankkeissa kehitetään terveydenhuollon järjestelmää. Muutosten läpivienti ottaa aikaa.

Järjestelmiä ei käytetä, jos niiden käytettävyys on heikko eivätkä ne tuo lisä­arvoa käyttäjälle, Reponen muistuttaa.

– Hankkeelle tarvitaan myös selkeä ohjaaja, joka kantaa vastuun sen etenemisestä.

Samalla kannalla on Virossa tarkastusvirasto. Sen mukaan eHealth saa kunnolla nostetta, jos sosiaaliministeriö ottaa strategisen johtajuuden itselleen. Ennen uusien hankkeiden aloittamista nykyiset, keskeneräiset projektit on saatettava loppuun, vaikka rahaa kuluukin vielä määrittelemätön summa.

Jaana Ahlblad
toimittaja

Kuva: Pixmac

Julkaistu Lääkärilehdessä 39/14.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi