Tiedeviestinnän kumoukselliset kaksi vuosikymmentä

Tämän päivän mediassa terveysriskejä paisutellaan ja toisaalta tiedeuutisten perusteella herätetään täysin epärealistisia odotuksia, kirjoittaa Pertti Mustajoki arviossaan Esa Väliverrosen kirjasta Julkinen tiede.

Tiedeviestinnän kumoukselliset kaksi vuosikymmentä Kuva 1 / 1

”Kirja on tarkoitettu kaikille akateemisessa maailmassa toimiville, tutkimusta tekeville sekä muillekin tieteestä ja sen tuloksista kiinnostuneille”, toteaa kirjoittaja teoksen johdannossa. Tähän voi lisätä, että kirjan aiheet koskettavat etenkin lääketieteilijöitä, sillä nykyisen tiedeviestinnän haitalliset lieveilmiöt liittyvät pääasiassa terveyteen ja ravintoon.

Kirjassa miellyttää akateemisuus. Kirjoittaja on viestinnän professori, joka perustaa sanottavansa tieteellisiin tutkimuksiin ja kirjoittaa selkeästi. Tiedeviestintää parhaimmillaan.

Teos kuvaa tyhjentävästi tiedeviestinnän suuria muutoksia viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Monet niistä ovat hyödyllisiä. Internet ja sosiaalinen media on tehnyt tieteestä demokraattisempaa. On tervettä, että tieteen instituutioiden auktoriteettia kyseenalaistetaan. On syntynyt uusia tieteen vahtikoiria, jotka vahtivat neljättä valtiomahtia eli perinteistä mediaa. Kehityksen kääntöpuolena ovat nykyisen tiedeviestinnän negatiiviset ilmiöt.

Tämän päivän mediassa terveysriskejä paisutellaan ja toisaalta tiedeuutisten perusteella herätetään täysin epärealistisia odotuksia. Erityisen huolestuttavaa on, että ylioptimistiset näkymät ovat usein tutkijoiden itsensä masinoimia. Esimerkiksi brittiyliopistojen julkaisemista lehdistötiedotteista, jotka koskivat biolääketiedettä ja terveystutkimuksia, yli kolmannes sisälsi selvää liioittelua ja ylitulkintaa. Toivottavasti kirja herättää akateemisissa piireissä keskustelua medialle suunnatun tiedeviestinnän etiikasta.

Yleisellä tasolla tiedettä arvostetaan edelleen paljon, mutta terveyteen liittyvissä asioissa monia lääketieteen totuuksia yritetään romuttaa. ”Vasta-asiantuntijat” ovat ajoittain saaneet näkyvän roolin ruokaan ja rokotuksiin liittyvissä julkisissa keskusteluissa. Niissä maallikoiden kokemukset ja mielipiteet saavat saman painoarvon kuin tieteellisten tutkimusten tulokset.

Kirjaa lukiessa herää miettimään, mitä lääkärikunta voisi tehdä, jotta potilaidemme luottamus lääketieteeseen säilyisi. Voisivatko lääkärijärjestöt kehittää terveysviestinnän keinoja, joiden avulla tutkimuksiin perustuva tieto pitäisi pintansa?

Esa Väliverronen: Julkinen tiede
Vastapaino 2016
ISBN 978-951-768-537-5
Sivuja 221
Hinta 31 e

Kirjoittaja:
Pertti Mustajoki
sisätautilääkäri

Julkaistu Lääkärilehdessä 37/2016

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi