Tieto brittivariantin suuremmasta tappavuudesta vahvistuu

Sairaalaan joudutaan useammin, mutta rokotteen kautta tai sairastamalla saatua immuniteettia brittivariantti ei väistä.

Tieto brittivariantin suuremmasta tappavuudesta vahvistuu Kuva 1 / 1 Kuva: Jussi Heltunen

Koronaviruksen brittiläisen variantin B.1.1.7 aiheuttama kuolleisuus on englantilaisten, vielä vertaisarvioimattomien tietojen mukaan korkeampi kuin aikaisempien koronaviruskantojen.

– Englannista on dataa, että brittivariantti on tappavampi. Kuolinriski kasvaa ehkä 35 prosenttia, mutta eri tutkimuksissa on vähän eri lukemia, kertoo zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti Helsingin yliopistosta.

– Tiedon kertyminen ottaa aikansa, mutta evidenssiä alkaa kertyä siitä, että brittivariantti aiheuttaa enemmän sairaalahoitoa vaativia infektioita, on keskimäärin vakavampi ja myös kuolleisuutta on enemmän, sanoo Vapalahti.

Yksilön kohdalla muutos kuolemanriskissä ei ole iso, mutta se näkyy suurissa mittakaavoissa, kun sairastuneita on paljon.

Kaiken ikäisiä joutuu sairaalaan

Tanskalainen tutkimus, jossa sekvensoitiin suuri määrä koronaviruksia, vahvistaa puolestaan brittivariantin aiheuttaman vakavamman taudinkuvan. Tutkimuksessa seurattiin, joutuuko koronatartunnan saanut henkilö sairaalaan.

Lopputulema oli, että brittivariantin saaneella oli 1,64-kertainen riski joutua sairaalahoitoon. Tässä tutkimuksessa ei ole seurattu potilaiden kuolleisuutta.

– Jos enemmän potilaita joutuu sairaalaan, myös enemmän lopulta joutuu tehohoitoon ja kuolee, Vapalahti pohtii.

Siitä, onko eri ikäryhmissä eroja siinä, miten vakavan taudinkuvan brittivariantti aiheuttaa, on vasta vähän tietoa.

– Kaiken ikäisiä joutuu sairaalaan enemmän, myös nuoria, mutta en osaa sanoa, onko kertynyt näyttöä siitä, että ikäryhmien välillä olisi eroa, Vapalahti sanoo.

Brittivariantin tekee tarttuvammaksi se, että se tarttuu hanakammin ihmisen solun reseptoriin. On otaksuttu, että tämän vuoksi pienempi virusmäärä riittää sairastumiseen. Lisäksi nenänieluun erittyy enemmän virusta kuin aikaisemmissa virusmuodoissa.

Vasta-aineet tepsivät edelleen

Helsingin yliopistosta tehdyssä, vastikään julkaistussa preprintissä tutkittiin ensimmäisessä aallossa sairastuneiden suomalaisten seerumeita ja sitä, pystyvätkö heidän vasta-aineensa neutraloimaan silloisten koronavirusten tai myöhempien virusvarianttien kasvua.

– Vielä yli 200 päivän kuluttua infektiosta useimpien vasta-aineet estävät tehokkaasti sekä vanhoja viruskantoja että brittivarianttia. Immuuniväistöä ei näy. Sama tieto on rokotteista: brittivariantin ei pitäisi vaikuttaa rokotteiden tehoon. Toisin on Etelä-Afrikan variantin kohdalla, Vapalahti kertoo.

Anne Seppänen

Uutinen on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?