Tutkimus lasten kertovan puheen taidoista

Tutkimus lasten kertovan puheen taidoista Kuva 1 / 1

Filosofian maisteri Leena Mäkisen väitöstyössä tutkittiin tyypillisesti kehittyvien lasten ja lasten, joilla on kielellinen erityisvaikeus tai autismikirjon häiriö, kertovan puheen taitoja. Tutkimusmateriaalina käytettiin tekstitöntä kuvasarjaa, josta lasta pyydettiin kertomaan tarina. Tutkimus osoitti, että lasten kyky kertoa kuvasarjasta kehittyy 4–8 ikävuosien välillä, ja aktiivisinta kehitys näyttää olevan 4–5-vuoden iässä.

Vanhemmat lapset tuottivat kertomuksia, jotka olivat sanamäärältään pidempiä sekä lauserakenteiltaan monimutkaisempia. Tarinat sisälsivät tarkempia viittaussuhteita henkilöihin. Kokonaisuudessaan vanhempien lasten tuottamien tarinoiden merkityssisältö oli nuorempia lapsia kattavampi.

Lisäksi tutkimus osoitti, että kerronnan vaikeudet kuuluvat sekä kielelliseen erityisvaikeuteen että autismikirjoon.

Niiden lasten, joilla on diagnosoitu kielellinen erityisvaikeus, kertomukset olivat verrokkilapsiin verrattuna lyhyempiä, lauserakenteiltaan yksinkertaisempia ja sisälsivät vähemmän merkityssisältöä. He käyttivät vähemmän mielentiloihin liittyvää sanastoa, jolla viitataan henkilöiden ajatuksiin, tunteisiin ja aikomuksiin. Kielihäiriöisten lasten käyttämät viittaussuhteet tarinan henkilöihin olivat myös epätarkempia kuin tyypillisesti kehittyvillä lapsilla. Tämä vaikeutti kertomuksen ymmärtämistä.

Autismikirjon lasten kerrontataitojen haasteet näkyivät kerronnan pragmaattisella puolella, sillä heidän kertomustensa tapahtumasisältö oli niukempi kuin verrokkilapsilla. Kertomukset sisälsivät irrelevanttia tietoa ja kertomuksen ymmärtäminen oli haastavaa.

Tutkimuksessa huomautetaan, että kerronnan ja itseilmaisun vaikeudet voivat aiheuttaa oppimisvaikeuksia sekä syrjäytymisvaaraa. Näin ollen kerronnan ydinongelmien tunnistaminen ja kuntoutuksen aloittaminen mahdollisimman varhain on tärkeää. Tutkimuksessa korostetaan, että tyypillisten kehityslinjojen tunnistaminen on oleellista, koska vain siten voidaan tehdä päätelmiä myös siitä, mikä kertovan puheen kehityksessä on viivästynyttä tai mahdollisesti jopa poikkeavaa.

Filosofian maisteri Leena Mäkinen väittelee Oulun yliopistossa 6.2.2015. Logopedian alaan kuuluvan väitöskirjan otsikko on Narrative language in typically developing children, children with specific language impairment and children with autism spectrum disorder (Kertova kieli tyypillisesti kehittyneillä lapsilla sekä lapsilla, joilla on kielellinen erityisvaikeus tai autismikirjon häiriö).

Lähde:
Oulun yliopisto

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi