Lapsuus vaikuttaa aikuisuuden sydänterveyteen

Lapsuus vaikuttaa aikuisuuden sydänterveyteen Kuva 1 / 1

Suotuisissa psykososiaalisissa olosuhteissa kasvavilla lapsilla on parempi sydänterveys aikuisena, selviää tuoreesta suomalaistutkimuksesta, joka julkaistaan Yhdysvaltain sydänjärjestön (AHA) Circulation-lehdessä tänään 12. tammikuuta 2015.

Psykososiaalisilla tekijöillä tarkoitetaan tutkimuksessa muun muassa perheen terveitä elämäntapoja, turvattua toimeentuloa ja tasapainoista tunneympäristöä sekä lapsen kykyä säädellä aggressioitaan.

Dosentti Laura Pulkki-Råbackin mukaan vanhempien valinnoilla näyttäisi olevan hyvin pitkäkestoiset vaikutukset lasten terveyteen. Jo yhden tekijän parantamisella on merkitystä.

Varhaisilla kokemuksilla vaikuttaa olevan hyötyä kaikkien ihmisten sydänterveyteen. Lapsuuden olosuhteita kannattaa siis parantaa myös lapsilla, joilla asiat ovat jo kohtuullisen hyvin.

– Jos esimerkiksi työtön vanhempi työllistyy, vaikutus lapsen hyvinvointiin on suuri. Jos vanhempi lisäksi lopettaa tupakoinnin, lapsi hyötyy vielä enemmän, Pulkki-Råback sanoo.

Tutkittavana yli 3000 lasta ja nuorta

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa arvioitiin reilun kolmen tuhannen 3–18-vuotiaan suomalaislapsen terveyttä ja psykososiaalisia olosuhteita. 27 vuotta myöhemmin tutkijat arvioivat uudelleen osallistujia ja määrittelivät heidän sydänterveytensä tason Yhdysvaltain sydänjärjestön (AHA) tuoreen mittarin avulla.

Mitä enemmän tutkittavalla oli suotuisia tekijöitä lapsuuden ympäristössä, sitä suuremmalla todennäköisyydellä hänellä oli hyvä sydänterveys aikuisena. Etenkin lapsuuden turvattu sosioekonominen asema sekä hyvä impulssi- ja aggressiokontrolli ennustivat hyvää sydänterveyttä aikuisena.

– Tutkimuksen tulokset vahvistavat näkemyksen siitä, että lasten ja perheiden hyvinvointiin sijoittaminen on pitkällä tähtäimellä taloudellisesti kannattavaa, koska se vähentää terveyskuluja vanhemmalla iällä. Riippuu yhteiskunnan arvoista, kuinka tietoon reagoidaan. Pulkki-Råback sanoo.

Tutkimus on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitoksen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Harvardin yliopiston ja Turun yliopiston kanssa.

Lähde:
Helsingin yliopisto

Kuva:
Panthermedia

Lue myös: Lapsuuden traumoilla on pitkät jäljet

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi