Tutkimus: Pitkät työpäivät lisäävät aivohalvauksen riskiä

Tutkimus: Pitkät työpäivät lisäävät aivohalvauksen riskiä Kuva 1 / 1

Professori Mika Kivimäki Helsingin yliopistosta ja Työterveyslaitoksesta johti kansainvälistä tutkimusta, jossa selvitettiin pitkien työviikkojen vaikutusta terveyteen. Tutkijat tekivät systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin kaikesta tutkimustiedosta, jota aiheesta oli saatavissa.

Sydän- ja verisuonisairauden riskiä arvioitiin 25 tutkimuksessa kootun aineiston perusteella; mukana oli yhteensä 603 838 miestä ja naista Euroopasta, USA:sta ja Australiasta. Seuranta-aika oli keskimäärin 8,5 vuotta.

Tutkijat havaitsivat, että vähintään 55-tuntista työviikkoa tekevillä oli 13 prosenttia suurempi riski saada sydäninfarkti tai kuolla sydäntautiin kuin 35–40 tuntia viikossa työskentelevillä riippumatta iästä, sukupuolesta ja sosioekonomisesta asemasta.

Pitkää työpäivää tekevien kohonnut aivohalvauksen riski havaittiin 17 tutkimusaineiston analyysissa; tässä aineistossa oli mukana 528 908 miestä ja naista. Tutkittavia seurattiin 7,2 vuotta. Yli 55 tuntia viikossa työskentelevillä oli 1,3 kertaa (33 %) suurempi riski saada aivohalvaus kuin niillä, jotka tekivät normaalipituista työviikkoa. Tämä yhteys säilyi, vaikka analyysissa huomioitiin tupakointi, alkoholinkulutus ja fyysinen aktiivisuus sekä tavanomaiset sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät, kuten verenpaine ja korkea kolesteroli. Suurin osa aivohalvauksista oli aivoinfarkteja.

– Mitä pitempää työviikkoa ihmiset tekivät, sitä korkeammaksi aivohalvauksen riski nousi. Esimerkiksi 41–48 tuntia viikossa työskentelevillä oli 10 prosenttia korkeampi sairastumisriski kuin 35–40 tuntia viikossa työskentelevillä, ja 49–54 tuntia viikossa työskentelevillä riski oli 27 prosenttia korkeampi, Kivimäki kertoo.

Kivimäki korostaa, että vielä ei tiedetä, mitkä syyt ovat pitempää työviikkoa tekevien kohonneen sairastumisriskin takana.

– On mahdollista, että pitkää työpäivää tekevät eivät ehdi riittävästi panostamaan terveellisiin elintapoihin ja pitkien työpäivien yhdistyminen stressiin on tietysti terveyden kannalta huono yhdistelmä, Kivimäki sanoo.

Kaikkien käytettävissä olevien tätä aihetta koskevien tutkimusaineistojen kokoaminen yhteen ja niiden sisältämän tiedon analysoiminen teki mahdolliseksi tarkastella työtuntien määrän ja sydän- ja verisuonisairauksien välistä yhteyttä tarkemmin kuin koskaan aikaisemmin on ollut mahdollista.

– Pitkää päivää tekevien olisi erityisen tärkeää huolehtia siitä, että verenpaine ja veren kolesteroli- ja glukoosiarvot pysyvät terveellisissä rajoissa. Liikunta, tupakoimattomuus ja terveellinen ruokavalio auttavat tässä asiassa, Kivimäki sanoo.

Lue myös:
Työssä tylsistyminen uhkaa terveyttä
Työikäinenkin voi sairastua Alzheimerin tautiin

Lähde:
Helsingin yliopisto
The Lancet

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi