Työnilon puolestapuhuja

Työnilon puolestapuhuja Kuva 1 / 1

Turun Työterveystalon työterveysjohtajana toimiva Marjo Sinokki kertoo, että useimmat ihmiset eivät halua pois työelämästä sairauksiensa vuoksi. Monia pitää kiinni työssä motivaatio, työnimu ja ­hyvä työyhteisö. Huono työilmapiiri puolestaan lisää sekä masennuksen että ­ahdistuneisuushäiriöiden todennäköisyyttä.

Sinokki tuntee työnsä aihepiirin hyvin tutkimuksensa kautta. Väitöstutkimus työyhteisön sosiaalisten suhteiden tutkimisesta valmistui vuonna 2011.

Sinokin mukaan esimies on paljon vartijana. Todennäköisyys joutua jopa työkyvyttömyyseläkkeelle lisääntyy, jos esimies ei tue työntekijöitään. Myös unihäiriöt näyttävät lisääntyvän niillä työntekijöillä, jotka saavat vain vähän tukea työpaikallaan. Huono työilma­piiri ja sosiaalisen tuen puute työpaikalla kasvattavat sekä mielialalääkkeiden että unilääkkeiden käytön toden­näköisyyttä.

– Esimiehen sosiaalinen tuki työn­tekijälle tarkoittaa ensinnäkin sitä, että pomo arvostaa työntekijää ja saa aikaan luottamuksellisen ja turvallisen ilmapiirin. Johtajan pitää kannustaa, vaikka työstä ei syntyisi aina huipputuloksia, Sinokki sanoo.

Hyvä esimies nostaa työntekijöitään

Sinokin mukaan hyvä johtaja on oikeudenmukainen ja järjestää työn sellaiseksi, että työntekijät voivat tehdä sitä sujuvasti. Yksi johtajan ja esimiehen tärkeä tehtävä on työntekijöiden innostaminen. Jos pomo on itse uupunut tai levittää synkeää ilmapiiriä, henkilöstökään tuskin silloin innostuu töistään.

Työ­yhteisössä hyvät ja myönteiset vuorovaikutustaidot ovat erittäin tärkeät. Sinokki uskoo, että esimies löytää keinoja työntekijän tukemiseen myös esimerkiksi johtamiskoulutuksesta.

Hänen mielestään hyvä esimies nostaa ja kannustaa työntekijöitään sekä pyrkii antamaan kunnian työstä sille, jolle se kuuluu. Esimiehen itsensä ei pitäisi niinkään pyrkiä loistamaan työ­yhteisössä.

– Esimies saa paljon tuhoa aikaiseksi, jos hän käskyttää tai mitätöi alai­siaan. Pomon tunnetaidoilla, viestinnällä ja tunneälyllä on suuri merkitys. Häneltä vaaditaan herkkyyttä ymmärtää, miten ”korjaavaa palautetta” annetaan. Esimiehen tulisi myös varmistaa, että viesti on ymmärretty oikein. Työntekijät voivat tulkita esimiehen viestin joskus ­aivan eri tavoin kuin tämä sen tarkoitti.

Sinokin mielestä tunneäly on jossakin määrin synnynnäinen ja lapsuuden aikana kehittyvä ominaisuus: joillakin sitä on enemmän, toisilla taas vähemmän. Silti tunneälyäkin voi pyrkiä parantamaan tietoisesti. Tunneälyllä on suuri vaikutus jokaisen omaan hyvinvointiin ja erittäin merkittävä vaikutus siihen, että työyhteisö voi hyvin.

Työhyvinvointi 
paranemaan päin

Sinokki on varsin positiivisella mielellä, koska viimeaikaiset tutkimustulokset osoittavat suomalaisten työhyvinvoinnin menneen monelta osin parempaan suuntaan.

Hän toteaa, että aiemmin uutisoitiin usein, miten työ vaarantaa terveyden. Tämä johtuu yleensä tutkimusasetelmasta, jossa selvitellään jonkin työn epäkohdan terveysvaikutuksia. Kuitenkin työ yleensä tuottaa hyvinvointia ja parantaa terveyttäkin. Monet ihmiset kokevat suurta työniloa ja innostusta työssään.

– Eläkkeelle siirtymisiän odote on noussut, ja yhä useampi harkitsee jatkavansa työssäkäyntiä 63 ikävuoden jälkeen. Työntekijät myös arvioivat johtamisen ja esimiestyön parantuneen. Työnimua kokee noin 90 prosenttia työntekijöistä vähintään viikoittain, ja yleisesti tyytyväisiä työhönsä on yli 85 prosenttia työntekijöistä.

Työpaikkojen hyvinvoinnissa on kuitenkin paljon eroja. Joillakin työpaikoilla innostus ja työnilo kukoistavat niin, että työntekijät voivat hyvin ja tekevät työtään motivoituneina. Ihmiset ovat löytäneet oman paikkansa kokonaisuudessa, ja he osaavat arvostaa työtään ja itseään. Toisilla työpaikoilla taas voi olla runsaastikin huonosti voivia työntekijöitä.

– Jokaisen työntekijän pitäisi oivaltaa olevansa osa suurempaa kokonaisuutta, vaikka tekisi kuinka pientä palikkaa. Kaikki eivät esimerkiksi tee mullistavia keksintöjä, vaan monien tärkeänä tehtävänä on ehkä mahdollistaa muiden työntekijöiden työn sujuminen.

Sinokki katsoo, että kaikkiin töihin voi löytää mielekkyyden. Kyse on ennen kaikkea asenteesta ja motivaatiosta. Työ voi olla toisille pelkää raadantaa, joillekin taas mahdollisuus kehittyä. Joskus työ saattaa olla kutsumus tai peräti elämäntehtävä.

– Innostuneet työntekijät tuottavat joidenkin tutkimusten mukaan 300 kertaa enemmän kuin työhönsä leipiintyneet. Iso merkitys työilmapiirille on sillä, tehdäänkö vain työtä vai halutaanko työpaikalla yhdessä tehdä laadukasta ja tuottavaa työtä.

Työntekijällä myös oma vastuu

Negatiivisesti työnsä suhtautuva työn­tekijä levittää usein kielteistä ilmapiiriä ympärilleen. Kunkin pitäisi miettiä omaa asennoitumistaan työhön ja työ­tovereihin, sillä tunteilla on taipumus tarttua, niin ilolla kuin kielteisilläkin tunteilla.

– Jos työntekijä jatkuvasti arvostelee työtovereitaan, syntyy paljon murhetta. Jokaisella on vastuu työilmapiiristä. Kannattaa miettiä, miten ongelmatilanteissa toimii: myllyttääkö pulmia vai yrittääkö löytää niihin ratkaisun. ”Alaistaitoja” eli työyhteisötaitoja pitäisi niin ikään olla jokaisella työntekijällä. Niihin kuuluu myös tapa ajatella asioita kokonaisuuden kannalta oman edun sijaan ja halu tukea ja auttaa työtovereita sekä esimiestä.

Työntekijällä on tietysti myös vastuu omasta terveydestään. Työssä jaksaminen nimittäin riippuu paljon siitäkin, miten vapaa-aikansa käyttää: makaako sohvalla kaukosäädin kädessä vai lataako akkujaan vaikka liikkumalla.

Eläkeiän nosto ei auta

Sinokista eläkeiän nosto ei ole ratkaisu, jos ihmiset kokevat työn uuvuttavaksi ja työyhteisön vaikeaksi. Työolojen kehittämiseen pitää siis jatkuvasti satsata.

– Viimeisimpien tutkimusten mukaan näyttää siltä, että useat haluaisivat jatkaa työssä eläkeiän ohi. Jos työntekijälle tulee työntekoa rajoittava terveys­ongelma, työolosuhteita pystytään useimmiten mukauttamaan niin, että työnteko voi jatkua.

Suurille työnantajille koituu paljon kustannuksia varhe-maksuista, jos työntekijä jää ennenaikaisesti eläkkeelle. Siksi monet työnantajat ovat motivoituneita järjestämään työolosuhteita uudelleen.

Työyhteisön vetovoimalla on suuri merkitys. Jos työyhteisössä on hankalaa, työntekijä ei välttämättä halua muutoksia työnkuvaansa, vaan pois työelämästä.

Sinokista suomalaisten työurien pidentämistä uhkaavat myös yleistyvä diabetes, runsas alkoholin käyttö, vähäinen liikunta, ylipaino, huonot ruokailutottumukset ja tupakointi. Näihin kaikkiin pitää tarttua jollakin tavalla, jotta työ­kykyä voidaan edistää.

Sinokki uskoo, että kuntoutuksella on usein vaikuttavuutta, mutta vanhantyyppinen laitoskuntoutus täytyisi laittaa remonttiin. Kuntoutusjaksot voisivat esimerkiksi olla hieman nykyistä lyhyempiä ja tapahtua lähellä työpaikkaa, tiiviissä yhteistyössä työpaikan kanssa.

Työterveyshuollon 
merkitys lisääntyy

Monissa tutkimuksissa on todettu, että ”työpahoinvointiin” eli ennenaikaiseen eläköitymiseen, sairauspoissaoloihin, työtapaturmiin ja sairaana työskentelyyn menee noin 41 miljardia euroa vuodessa. Työhyvinvointiin sijoitetaan kuitenkin vain noin 2 miljardia euroa vuosittain.

– Työterveyshuoltoon ja yleensäkin työhyvinvointiin satsaamalla tuotto on usein aika ruhtinaallinen: jos sijoitetaan euro, tuotto saattaa olla kuuden euron luokkaa, toisinaan yli 30 euroakin.

Sinokki ajattelee, että työterveyshuollon merkitys kasvaa tulevaisuudessa entisestään. Työterveyshuollon pitäisi kuitenkin uudistaa tuotteitaan ja palvelujaan eikä tehdä asioita 1970-luvun sapluunan mukaan.

– Tuleva asetus hyvästä työterveyshuoltokäytännöstä edellyttää työterveyshuolloilta laatujärjestelmää. Hyvä, että laatuun kiinnitetään tulevaisuudessa entistä enemmän huomiota, hän iloitsee.

Ulla Toikkanen
toimittaja

Kuva: Vesa-Matti Väärä

Julkaistu Lääkärilehdessä 25–32/2013

Lisää aiheesta:
Onnellisen (työ)elämän edellytykset


Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi