Pirkanmaalla aloitti syyskuussa toimintansa Suomen kuudes lääkärihelikopteri. Samalla valmistui uusi toimintamalli, jossa lentotoimintaa rahoittaa valtio ja lääketieteellistä toimintaa sairaanhoitopiirit.
Ensimmäiset lennot Pirkkalan tukikohdasta ovat takana. Vuorokaudessa tehtäviä on ollut noin kymmenen.
Tie taivaalle ei ole ollut vailla vastoinkäymisiä. Tampereella ei ollut ennestään yhdistyksen ylläpitämää lääkärihelikopteria, ja kun toiminnan siirtämistä sairaanhoitopiireille alettiin valmistella, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri oli vastahakoinen. Vuonna 2008 se arvioi, ettei toiminnalle ole lääketieteellisiä perusteita. Rahojen arveltiin olevan poissa tärkeämmästä.
Mikä muutti mielet?
– Tuohon aikaan oli vielä epäselvää, millainen rahoitusmalli helikopteritoiminnalle oli tulossa. Lisäksi epäselvyydet joidenkin toimintaa pyörittäneiden yhdistysten taloudessa olivat tuoreessa muistissa, ensihoidon vastuulääkäri Ilkka Virkkunen arvioi.
Virkkunen on itse ollut helikopterilääkärinä vuodesta 2000. Hän kiittelee uutta toimintamallia.
– Yhdistysten aikaan verrattuna nyt on helppoa, kun voimme keskittyä potilaiden hoitoon eikä aikaa mene rahan keräämiseen.
Sairaalamatka maa-ambulanssilla
Vuoden 2013 alusta ensihoito siirtyy sairaanhoitopiirien vastuulle. Lääkärihelikopterien siirto on osa uudistusta.
– Lääkärihelikopteri on Pirkanmaalla osa ensihoitokeskuksen toimintaa. Kun hälytys tulee, helikopterin kyytiin lähtee vuorossa oleva ensihoitolääkäri, Virkkunen selventää.
Lisäksi kyytiin lähtee lääkärihelikopteritoimintaan erikoistunut ensihoitaja ja lentäjä. Pirkanmaalla helikopteritoimintaan osallistuu yhteensä noin 25 henkilöä.
– Osa lääkäreistä voi päivystää useassa tukikohdassa, Virkkunen kertoo.
Lääkärihelikopterin ensisijainen tarkoitus on viedä lääkäri mahdollisimman pian potilaan luo. Potilaan kuljettaa sairaalaan usein maa-ambulanssi.
– Ensihoitotehtävät hoidetaan sillä välineellä, millä nopeammin päästään potilaan luo.
Sydänpysähdykset työllistävät
Lääkärikopteriverkosto tavoittaa 70 % suomalaisista 30 minuutissa hälytyksestä. Vantaan, Turun, Kuopion, Oulun ja Tampereen tukikohdissa helikopterissa on mukana lentäjä, lääkäri ja ensihoitaja. Rovaniemellä miehistöön ei kuulu lääkäriä.
Lääkärihelikopterit ovat saaneet vuoden 2012 aikana tammi–lokakuussa noin 12 000 hälytystä. Peruselintoimintojen häiriöt, kuten sydänpysähdys, rintakipu, tajuttomuus ja hengenahdistus ovat aiheuttaneet 60 % hälytyksistä. Noin kolmannes on ollut vammoja, lähinnä liikenneonnettomuuksia.
– Loput tapaukset ovat olleet kaikkea mahdollista synnytyksistä alkaen, FinnHEMS:n lääketieteellinen asiantuntija Janne Virta kertoo.
FinnHEMS on yliopistosairaanhoitopiirien omistama yhtiö, joka hoitaa lääkärihelikopterien lentotoimintaa ja ylläpitää tukikohtia. Kukin yliopistosairaanhoitopiiri vastaa oman alueensa lääkäri-, lääke- ja välinekuluista.
Vaikuttavuutta hankala mitata
Vuonna 2008 Finohta teki järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen ensihoidosta. Lääkärihelikopteritoiminnan vaikuttavuuteen ei katsauksessa saatu yksiselitteistä vastausta. Toisessa, vuonna 2010 julkaistussa kirjallisuuskatsauksessa verrattiin lääkärin tai muun henkilöstön toiminnan vaikuttavuutta ensihoidossa.
– Toimintaan vaikuttavat monet tekijät hälytyskriteereistä maantieteeseen. Kun taustakohina on voimakas, ei kaikkia potilasryhmiä koskevissa tutkimuksissa voida juuri näyttää helikopteritoiminnalle tuloksia, arvioi yleislääketieteen professori Olli-Pekka Ryynänen Itä-Suomen yliopistosta. Hän on ollut tekemässä molempia kirjallisuuskatsauksia.
Ryynänen toteaa, että sen sijaan tiettyihin potilasryhmiin, kuten monivammapotilaisiin, keskittyneissä tutkimuksissa helikopteritoiminta todetaan yleensä maa-ambulanssia paremmaksi – varsinkin, jos matkat ovat pitkät. Samoilla edellytyksillä myös kokeneen lääkärin antama ensihoito on tuloksekkaampaa kuin muun henkilöstön antama ensihoito.
Hertta Vierula
toimittaja
Kuva: Laura Vesa
Julkaistu Lääkärilehdessä 45/12.
