Uudella terveysasemalla töitä tehdään toisin

Kun potilaan palveluntarve on selvitetty, hän saa yhteyshenkilön. Sitten konsultoidaan ketterästi.

Uudella terveysasemalla  töitä tehdään toisin Kuva 1 / 3

Terveyskeskuslääkäri Tuuli Lehtivuori kollegoineen elää juuri nyt jännittäviä aikoja. Tulevan viikon alussa Lehtivuoren työpaikka siirtyy Helsingin Kallion terveysasemalta uuteen Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskukseen.

Paikan myötä muuttuu myös tapa tehdä työtä. Työtä tehdään tiimeissä, ­eikä omia vastaanottohuoneita ole. Kaiken lähtökohtana on potilaan palvelutarve ja sen määrittäminen.

Juuri nyt Lehtivuorta mietityttää jo sekin, miten lääkärit ja potilaat löytävät ­oikeaan paikkaan uuden ilmoittautumis- ja ajanvarausjärjestelmän avulla ja mitä muuta mahtaakaan olla edessä. Muutos on iso, kun samoihin tiloihin muuttaa paljon palveluita, perusterveydenhuollon lisäksi esimerkiksi hammashoito, päihdehuolto, sosiaalipalvelut ja maahanmuuttajapalvelut.

– Muutto jännittää aika paljon, mutta ainakin meidän terveysasemalla on sellaista henkeä, että aiomme tsempata ja tehdä Kalasatamasta hyvän työpaikan, Lehtivuori sanoo.

Palvelutarve keskiössä

Kalasatamassa muodostettavissa tiimeissä on mukana lääkäreitä ja hoitajia. Lisäksi on monia muita ammattilaisia, jotka muodostavat monialaisen verkoston. Konsultoinnista pyritään tekemään helppoa ja nopeaa. Yhteistyötä tehdään myös sosiaalipalveluiden kanssa.

– Lähtökohtana on potilaan palvelutarve. Voidaanko asia hoitaa nopeasti, vai onko asiakkaalla myös muita palveluntarpeita, ja tarvitaanko useamman ammattilaisen osaamista, kertoo johtava ylilääkäri, Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskuksen projektipäällikkö Lars Rosengren.

– Niille asiakkaille, jotka tarvitsevat palveluissa jatkuvuutta tai paljon pal­veluita, nimetään oma yhteyshenkilö, joka koordinoi palvelukokonaisuuden.

Asiakkaita kannustetaan ottamaan yhteyttä sähköisesti, mutta Kalasatamaan voi myös soittaa tai vain kävellä sisään. Aukioloaikoja on jatkettu: ter­veys- ja hyvinvointikeskus on avoinna arkisin kello 7–20.

Uudet tilat ja uusi toimintamalli

Käyttöön otettavaa toimintamallia on testattu jo jonkin aikaa joillakin Helsingin terveysasemilla, myös Kalliossa. Vanhat tilat ovat kuitenkin rajoittaneet toiminnan muuttamista.

Lehtivuoren mielestä on silti hyvä, ­että toimintamallia on jo mahdollisuuksien mukaan muutettu, eikä kaikki muutu kerralla.

Kalasatamassa tilat on suunniteltu uuden ajattelun mukaisiksi. Kaikki vastaanottohuoneet on varusteltu samoin, ja niissä voi työskennellä vuoroin lää­käri, vuoroin vaikkapa fysioterapeutti. Muu työ tehdään taustatyöskentelytiloissa. Kaikki saavat liikkuvaan työhön soveltuvat työvälineet, kuten omat kannettavat tietokoneet.

– Tällä hetkellä moni lääkäri puurtaa yksin työhuoneessaan. Uudessa mallissa töitä tehdään tiimissä. Lääkäri voi konsultoida muita ammattilaisia, ja muut voivat konsultoida lääkäriä. Potilaan asia etenee nopeasti, kun konsultaatiokäytännöt ovat ketteriä, Rosengren näkee.

Lääkäristä ei pidä tehdä liikaa konsulttia

Lehtivuori myöntää, että omasta työhuoneesta luopuminen hieman harmittaa.

– Yritän olla moderni, mutta olen pitänyt siitä, että ne potilaat, jotka ovat käyneet monta vuotta, tulevat aina samaan huoneeseen. Se ei ole minusta yhdentekevää perusterveydenhuollossa.

Uudessa toimintamallissa hän arvostaa sitä, että siinä arvioidaan heti, mitä apua potilas tarvitsee.

– Kaiken ei tarvitse mennä niin, että ensin varataan aika lääkärille, Lehtivuori pohtii.

Vaikka paljon uutta on edessä, Lehtivuori luottaa siihen, että jos jokin toimintatapa onkin huono, sitä voidaan muuttaa.

Myös Helsingin kaupungilla työskentelevien lääkärien pääluottamusmies, osastonlääkäri Seija Ginström arvostaa moniammatillista työotetta ja tiimityöskentelyä.

– Moniammatillisuuden kehittäminen perusterveydenhuollossa on hyvä asia, kunhan pidetään kiinni yleislääkärin järkevästä toimenkuvasta. Toimenkuvan pitää olla riittävän laaja-alainen. Lääkäristä ei pidä tehdä liikaa konsulttia, vaan lääkäri pitää päästää myös tapaamaan potilaita vauvasta vaariin, Ginström painottaa.

Kirjoittaja:

Anne Seppänen

toimittaja

Kuva: Sami Perttilä

Juttu on julkaistu Lääkärilehdessä 5/2018.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi