Jos avioliiton ulkopuolella syntyvän lapsen biologinen isyys on selvä, voi isyyden jatkossa tunnustaa jo ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa. Näin voi toimia esimerkiksi silloin, kun tulevat vanhemmat asuvat avoliitossa.
Tämä tarkoittaa sitä, että perheen ei enää tarvitse käydä lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen. Muutos sisältyy uuteen isyyslakiin, joka tulee voimaan 1. tammikuuta 2016.
Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan uuden lain on tarkoitus muun muassa helpottaa isyyden tunnustamismenettelyä ja säästää etenkin isien työaikaa. Isyyden tunnustaminen jo raskausaikana vahvistaa myös tulevan isän vanhemmuutta.
Avioliittoon perustuva ns. isyysolettama säilyy käytännössä ennallaan. Avioliittoon syntyvän lapsen isäksi todetaan jatkossakin lapsen äidin aviopuoliso.
Uuden lain myötä äiti ei voi enää vastustaa lapsen isän selvittämistä. Tällä pyritään edistämään lapsen oikeutta tietää molemmat biologiset vanhempansa.
Syynä perherakenteiden muuttuminen
Nykyisin joka kolmas lapsi, eli noin 24 000 lasta vuodessa, syntyy avoliittoperheeseen. Näissä perheissä biologinen isyys on useimmiten selvä ja avomies yleensä haluaa tunnustaa lapsen isyyden. Arvioiden mukaan 70–80 prosenttia avoliitossa syntyneistä lapsista (noin 16 400–17 800 lasta vuodessa) voitaisiin tunnustaa äitiysneuvolassa. Samalla pari voi tehdä sopimuksen lapsen yhteishuollosta. Tunnustamista ja huoltoa koskevat asiakirjat toimitetaan äitiysneuvolasta isyyden selvittämisestä huolehtivalle lastenvalvojalle.
Kunnat ovat saaneet ohjeistusta uuden isyyslain toimeenpanon tueksi. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö, oikeusministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos järjestävät neuvoloiden terveydenhoitajille ja kätilöille sekä sosiaalitoimen lastenvalvojille yhteistä koulutusta ensi syksynä.
Uusi isyyslaki kumoaa vuodesta 1976 voimassa olleen isyyslain.
Lähde:
Sosiaali- ja terveysministeriö
