Uusi sokerirakenne vaimentamaan allergista tulehdusta

Tutkimustulokset osoittivat solutasolla ja hiirimallissa, että TADM säätelee elimistön puolustusvastetta tehokkaasti.

LL Kaarina Mäkisen väitöstutkimuksessa kehitettiin allergista tulehdusvastetta tehokkaasti vaimentava sokerirakenne, jota voidaan tulevaisuudessa mahdollisesti käyttää siedätyshoidon tehosteena.

Väitöstutkimuksessa kehitettiin yhteensä 51 erilaista sokerirakennetta Candida albicans -hiivan sokerirakenteiden pohjalta. Tehokkaimmaksi näistä osoittautui asetyloitu trivalentti mannobioosi eli TADM. Tämä sokerirakenne osoittautui tutkimuksissa jopa paremmaksi kuin jo kliinisessä käytössä olevat tehosteet.

– Aluksi tutkimuksessa selvitettiin useiden eri sienien, homeiden ja hiivojen uutteiden sekä sokerirakenteiden ominaisuuksia siedätyshoidon tehosteena. Candida albicans -hiiva ja sen sokerirakenteet osoittautuivat tehokkaimmiksi allergiselta tulehdukselta suojaavan puolustusvasteen aktivoijiksi, Mäkinen kertoo.

Allergian taustalla on epätasapaino allergeenin aiheuttamissa elimistön puolustusvasteissa. Siedätyshoidon tärkeimpiin tehtäviin kuuluukin luontaisen tasapainon palauttaminen. Väitöstutkimuksessa TADM sai aikaan allergialta suojaavan puolustusvasteen terveiltä henkilöiltä eristetyissä soluissa. TADM vaimensi myös allergisten henkilöiden solujen tulehdusvastetta allergeenille.

Tulokset sokerirakenteen tehokkuudesta vahvistuivat vielä koe-eläinmallissa, jossa TADM vaimensi allergista tulehdusvastetta kananmunan valkuaisen proteiinille herkistetyillä astmaattisilla hiirillä.

– Tutkimustulokset osoittivat solutasolla ja hiirimallissa, että TADM säätelee elimistön puolustusvastetta tehokkaasti. Tulevaisuudessa TADM:ia voidaan mahdollisesti käyttää siedätyshoidon tehosteena vaimentamaan allergista tulehdusreaktiota ja toisaalta rokotteiden tehosteena antamaan paremman suojan tulehduksia vastaan, Mäkinen sanoo.

LL Kaarina Mäkisen väittelee Turun yliopistossa 16.1.2015 aiheesta ”Development of a glycocluster adjuvant mimicking natural yeast β-(1,2)-structures” (Sienien β-(1,2)-sokerirakenteita muistuttavan adjuvantin kehittäminen).

Lähde: Turun yliopisto

Kuva:
Panthermedia