Infektioita aiheuttavien, vastustuskykyisten sairaalabakteerien määrä on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Sairaalabakteerit ovat myös haaste bakteereita tunnistaville laboratoriolle. HUSLAB on nyt saanut käyttöön kolme uutta laboratoriomenetelmää bakteerien tunnistamiseen. Menetelmät perustuvat sairaalamikrobiologi Tanja Holman 11. joulukuuta 2015 julkaistuun väitöstutkimukseen.
Yksi menetelmistä pystyy seulomaan negatiiviset MRSA-näytteet luotettavasti ja aikaa säästäen. Toinen tunnistaa erittäin vaarallisen C. difficile-alatyypin, jonka aiheuttamaan tautiin liittyy suuri kuolleisuus. Kolmas löytää nopeasti bakteerit, jotka ovat tulleet vastustuskykyisiksi käytännössä viimeiselle mahdolliselle bakteerilääkeryhmälle.
Mikä on sairaalabakteeri?
Sairaalabakteereihin tehoavat vain harvat antibiootit ja ne ovat usein osa ihmisen normaalia bakteerikasvustoa. Niille on myös tyypillistä, että ne leviävät helposti kosketuksen välityksellä sairaaloissa esimerkiksi hoitohenkilökunnan käsistä tai sairaalan pinnoilta, kuten ovenkahvoista. Hyvä käsihygienia, ammattitaitoinen siivous, ja tarvittavat eritystoimenpiteet ovat tärkeitä sairaalabakteerien leviämisen estämisessä.
Sairaalabakteereiden leviäminen on ongelmallista, koska niihin on vaikea löytää sopivaa hoitoa. Toisaalta kaikki bakteerit eivät muodosta vastustuskykyä tietyille antibiooteille, vaikka niitä vastaan olisi taisteltu samoilla antibiooteilla vuosikymmenien ajan. Esimerkiksi nielutulehduksia aiheuttava A-ryhmän streptokokki on edelleen täysin herkkä penisilliinille.
– Osa bakteereista kasvattaa vastustuskykyään antibiooteille tarpeen mukaan selvitäkseen hengissä, vähentämällä antibioottien määrää voitaisiin siten vähentää myös resistenttien bakteereiden määrää, sanoo Tanja Holma.
Lue myös:
Kiinassa löydetty mekanismi siirtää vastustuskykyä bakteerilta toiselle
Antibiootteja käytetään yhä enemmän
Lähde:
HUS-kuntayhtymä
Kuva:
Panthermedia
