Vantaalainen vallankumous

Ulkoistetun terveysaseman entinen henkilöstö ottaa työt takaisin omiin ja kunnan käsiin. Lähiön maine ei pelota – eikä poliitikkojen vastarinta.

Itä-Vantaalla sijaitsevan Hakunilan terveysaseman toiminta on ollut ulkoistettuna viimeiset kolme vuotta. Ulkoistus tehtiin lääkäripulan takia. Vantaan terveyspalvelujohtaja Timo Aronkydölle olisi sopinut, että ulkoistussopimus uusitaan sen päättyessä vuoden vaihteessa, mutta häntä odotti yllätys. Terveysaseman entinen henkilöstö – valtaosa heistä – halusi toiminnan takaisin kunnalle.

– He ilmoittivat, että heidän suunnittelemansa toimintamalli on parempi kuin ostomalli. Osa kuntapoliitikoista on ajatusta vastaan, heidän mukaansa menetetään sellainen kahden mallin vertailun mahdollisuus, joka Espoolla on, Aronkytö kertoo.

– Itsellenikin tämä tietää lisää työtä, mutta jos henkilöstö vakaasti haluaa, niin näin tehdään. Toimintamallin ytimessä on vaikuttavuus ja kokonaisvaltaisuus. Pakkohan siihen oli lupa antaa.

Aseman kotiuttamista vastustaneilta poliitikoilta tuli Aronkydölle kompakti toive: ”Epäonnistuminen kielletty.”

Lääkärille lääkärin työt

Noin 18 500 asukkaan Hakunilaan on terveyshyötymallin pohjalta hahmoteltu tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti toimiva terveysasema. Hoitaja­vastuuta kasvatetaan muun muassa pitkäaikaissairaiden potilaiden kontrollikäynneissä. Asemalle rekrytoidaan psykiatrinen sairaanhoitaja ­matalan kynnyksen vastaanottoon. Tarjolle tulee sosiaaliasioiden neuvontaa, ja kuntoutukseen keskittyvän fysioterapeutin vastaanotto on suunnitteilla. Geriatri ottaa hoitaakseen kotisairaanhoidon potilaat.

– Perusterveydenhuollon kirjo kootaan yhteen. Vastaanottavat lääkärit ­voivat keskittyä vastaanottotoimintaan, heidän ei tarvitse ehtiä sinne ja tänne, Vantaan terveyspalvelupäällikkö Pertti Sopanen kiteyttää.

Yhteishenki siivittää

Entiset hakunilalaiset haluavat työskennellä taas yhdessä.

– Hyvä työporukka on tässä ydinasia. Työ on vaativaa, mutta yhteishengessä on voimaa, Hakunilaan apulaisylilääkäriksi 10 kilometrin päästä Koivukylän terveysasemalta siirtyvä Sari Nurmi ­sanoo.

Hoitajista on palaamassa peräti 12. Yrityksen palvelukseen jäi 7 hoitajaa, he irtisanoutuivat uuden työnantajansa palveluksesta varhaisessa vaiheessa. Lääkäreitä on rekrytoitu 6, joista 2 on työskennellyt aiemmin Hakunilassa. 3 virkaa tulee haettavaksi.

Sari Nurmea motivoi aidon auttamisen tunne.

– Itäisen kaupunginosan ihmiset ovat yhtä lailla oikeutettuja terveyspalveluihin. Maahanmuuttajat ja syrjäytyneet eivät ole huonompia ihmisiä. On puppua, ettei heitä muka voitaisi auttaa. Työssä oppii sen, että oma totuus ei ole ainoa totuus tästä elämästä. Kuka tahansa voi joskus joutua tilanteeseen, että kaikki ei menekään hyvin.

Anarkistinen ajattelu sallittu

Vantaalla lääkäritilanne on nyt hyvä. Pertti Sopasen mukaan lääkäriesimiehille on systemaattisesti annettu enemmän tilaa lähiesimiestyöhön ja hyvä kello on kiirinyt kauas.

– Kolme vuotta sitten Vantaan terveysasemilla oli 25–30 vuokralääkäriä, nyt heitä on 1. Opetusterveyskeskuksen perustaminen käänsi vuodessa ­tilanteen niin, että 9 kuukauden koulutuspaikkoihin on nyt vuoden jono.

Myös Sari Nurmi uskoo hyvän esimiestyön voimaan – ja anarkistisen luovaan ajatteluun.

– Olemme aina kehittäneet työtä ­avoimin mielin, hiukan kurittomastikin, auktoriteetteja vastaan. Taustalla on aina ollut oman esimiehen tuki.

Kaupungin seitsemästä terveysasemasta vain Hakunila on ollut ulkoistettuna. Terveyskeskuspäivystyksen Peijaksen sairaalassa hoitaa yksityinen yritys.

Sopasen mukaan Hakunilan muutoksen myötä Vantaa lähtee sote-uudistukseen yhtenäisenä kaupunkina. Se tähtää yhdeksi maan johtavista terveyspalvelujen tuottajista.

”Palkitsee olla hyödyksi”

Haastateltujen mielestä Hakunilan maine ”lähiöiden lähiönä” on pahempi kuin todellinen tilanne.

– On hiukan enemmän ulkomaalaistaustaisia väestöä ja tietyillä alueilla ­sosiaalista problematiikkaa, mutta suuri osa on peruskaupunkilaista väestöä, ­Sopanen luonnehtii.

– Terveysaseman sijainti ostarin yläkerrassa saattaa leimata terveysasemaa. Jos asia olisi vallassani, siirtäisin aseman hieman kauemmaksi siitä.

Sari Nurmi suhtautuu uuden alkuun optimistisesti.

– Tykkään työskennellä hakunilalaisten parissa. On hyvä tunne, että voi olla hyödyksi, että lääkärin työssä on vielä ideaa. Kun olet arvostava ja välittävä ­ihmisiä kohtaan, niin he toimivat samoin.

Hänen mukaansa ensi kevät ei tule olemaan mitenkään helppo uuden ­kuvion rakentamisessa ja sen selvittämisessä, millaisia tarpeita potilailla on.

– Olimme kokonaisulkoistuksen koekaniineja. Selviämme tästäkin, Nurmi uskoo.

– Onnistumisen mahdollistaa hyvä työporukka, jossa ihan jokainen jäsen on tärkeä, yleislääketieteeseen erikoistuva terveys­keskuslääkäri Sari Nurmi sanoo.

Sari Nurmen mukaan on puppua, ettei maahanmuuttajia ja syrjäytyneitä muka voitaisi auttaa.

Kirjoittanut:
Jaana Ahlblad
toimittaja