Varhaislapsuuden korvatulehdukset voivat olla riski kielenkehitykselle

Varhaislapsuuden korvatulehdukset voivat olla riski kielenkehitykselle Kuva 1 / 1

Varhaislapsuuden toistuvat korvatulehdukset on syytä ottaa huomioon lapsen kielenkehityksen riskitekijänä, toteaa Sini Haapala väitöstutkimuksessaan. Kaksivuotiailla, toistuvia välikorvatulehduksia sairastaneilla lapsilla kuulotiedon käsittely aivokuorella on useilta osin erilaista kuin muilla lapsilla. Myös konsonanttiäänteiden oppiminen oli viivästynyttä toistuvia välikorvatulehduksia sairastaneilla lapsilla.

Lasten puheentuottoa tutkittiin videoimalla vanhemman ja lapsen välinen leikkitilanne. Videolta tarkasteltiin lapsen tuottamien sanojen määrää ja sanoissa tuotettuja konsonantteja.

Korvatulehduksia sairastaneet lapset tuottivat keskimäärin vähemmän sanoja kuin samanikäiset vertailuryhmän lapset, ja heillä oli käytössään vähemmän konsonanttiäänteitä kuin verrokeilla. Erityisesti he tuottivat vähemmän sanan keskellä olevia konsonantteja, mihin voi vaikuttaa se, että ne voivat olla vaikeampia kuulla.

– Huomasimme tutkimusryhmässämme, että korvatulehduksia sairastaneiden lasten aivot havaitsevat poikkeavalla tavalla puheäänten muutoksia ja suuntaavat tavallista herkemmin automaattisen tarkkaavuuden epäolennaisiin ääniin. Näin kävi, vaikka lasten korvat olivat tutkimushetkellä terveet, Haapala toteaa.

Tämä voi johtaa siihen, että korvatulehduksia sairastavien lasten on hankala tallentaa tarkkoja muistijälkiä oman äidinkielensä äänteistä ja sanoista.

Haapalan mukaan ajatusta tukee tutkimuksessa havaittu puheen tuoton viivästyminen korvatulehduksia sairastaneilla lapsilla. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, että näillä varhaislapsuuden aikaisilla taidoilla on yhteys lapsen myöhempään kielenkehitykseen, jopa luku- ja kirjoitustaidon oppimiseen.

Hyötyä hoivapuheesta

Tutkimus osoitti, että korvatulehduksia sairastaneiden lasten aivot havaitsevat erityisen herkästi äänen korkeuden muutoksia puheäänessä. Tämä on tärkeä löydös mahdollisten kielenkehityksen ongelmien ennaltaehkäisyn kannalta.

Kieltä oppiessaan pienet lapset hyödyntävät tehokkaasti äänen korkeuden vaihteluita, joita lapselle suunnattu hoivapuhe sisältää. Korvatulehduksia sairastavat lapset saattavatkin hyötyä erityisesti hoivapuheesta, jossa äänen korkeuden muutoksilla korostetaan kielen äänteitä, tavuja ja sanoja.

– Tämä oli myös yllättävä löydös. Vahvasti puheen sävelkulkuun tukeutuminen saattaa olla keino, jolla aivot pyrkivät kompensoimaan korvatulehdusten aikaista heikentynyttä kuuloa.

Opastusta neuvoloihin

Erityisesti lapsen lähiympäristön varhaisella ohjauksella voidaan tehokkaasti ennaltaehkäistä mahdollisia kielenkehityksen ongelmia.

Lastenneuvoloiden terveydenhoitajat tapaavat korvatulehduksia sairastavat lapset kielenkehityksen kannalta kriittisessä vaiheessa. Siksi terveydenhoitajat pitäisi kouluttaa kertomaan vanhemmille korvatulehdusten aikaisesta kuulon heikkenemisestä ja siihen liittyvistä mahdollisista kielenkehityksen ongelmista.

Tutkimus toteutettiin Turun yliopiston psykologian ja logopedian laitoksella yhteistyössä OYS:n kliinisen neurofysiologian ja korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikan sekä Oulun yliopiston logopedian ja Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikön kanssa.

FM Sini Haapalan väitöskirja Central auditory processing and the acquisition of phonology in 2-year-old children with recurrent acute otitis media tarkastetaan Turun yliopistossa 20.5.2016.

kirjoittaja:
Ulla Toikkanen
Toimittaja

kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?