Viimeisen päälle hiottu prosessi

Taysin rintasyöpäpotilaat käsitellään tehokkaasti kaikkien alojen yhteistyöllä.

Maria Nummela
Ohjelmistorobotiikka on helpottanut tiedolla johtamista, kertovat Maarit Bärlund ja Ulla Karhunen-Enckell.

Rintasyöpä on maailman yleisin syöpä, potilaita riittää. Massasta huolimatta puolivillaisesti potilaita ei voi hoitaa.

Taysin Syöpäkeskuksen rintasyöpätiimi on laittanut oman hoitopolkunsa suurennuslasin alle jo vuosia sitten. Turhia päällekkäisyyksiä ja tehottomuutta on karsittu. Vuosien aikana käytännöistä on hioutunut jalokivi, tiukasti leanattu moniammatillisen hoidon suunnittelukokous eli MDT-kokous (multidisciplinary team meeting).

Rintasyöpätiimissä ovat mukana ammattilaiset syövänhoidon, kirurgian ja kuntoutuksen ja psykososiaalisen tuen vastuualueelta sekä Fimlab Laboratoriot Oy:stä ja Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitoksesta.

Kokoukset sitovat hetkellisesti paljon henkilöstöresursseja, mutta tehokkuus kuittaa tämän. Kokouksia on kahdesti viikossa, puolitoista tuntia kerrallaan. Yhdessä kokouksessa käsitellään yleensä parikymmentä potilasasiaa, joskus enemmän. Monta minuuttia tapausta kohti ei siis jää.

– Suurin osa on potilaiden rintasyövistä hoidon osalta on kuitenkin melko selviä, ne menevät nopeasti läpi. Joukossa on aina kinkkisempiä tapauksia, joista sitten keskustellaan pidempään, syövänhoidon vastuualuejohtaja Maarit Bärlund toteaa.

Puhelinsoittojen määrä romahti

Jokaisen potilaan kohdalla kaikki ennakkoselvittelyt tulee olla tehtynä ennen kuin asia etenee kokoukseen. Taudinmäärityksen oikeellisuus, paras mahdollinen hoito ja potilaan mahdollisuudet osallistua kliiniseen tutkimukseen on kartoitettu.

– Tapa on karsinut uskomattoman määrän ammattilaisten puhelinsoittoja. Nyt kaikki saavat tiedot yhdellä selostuksella ja kattavina, iloitsee Bärlund.

Rintasyöpätiimi aloitti 2018. Rintasyöpäkirurgi Ulla Karhunen-Enckell otti työn kehittämisen asiakseen yhdessä tiimin vetäjän, osastonylilääkäri Minna Tannerin kanssa.

– Kaikesta on tehty niin yksiselitteistä kuin mahdollista. Olen kirjoittanut lukemattomia ohjeita. Itsekin tarkistan toimintatapoja intrasta, vaikka omia ohjeitani ne ovatkin, nauraa Karhunen-Enckell.

Tiimi pyrkii ottamaan käyttöön uuden, tutkitun tiedon osaksi hoitosuunnitelman nopeasti. Moni rutiini on muuttunut jo ennen kuin siitä on tullut virallisia ohjeita. Kokonaisuudessaan rintasyöpäkirurgia on mennyt yhä säästävämpään suuntaan.

Kokouksiin osallistuu radiologian, patologian, syöpätautien, plastiikkakirurgian ja yleiskirurgian erikoislääkäreitä, syöpäsairaanhoitaja ja sihteeri. Koko työryhmä on hionut ja viilannut prosessia vuosien aikana erilaisissa kokouksissa, muutoksia on tehty tasaista tahtia. Kun kaikki tietävät samat asiat ja hahmottavat kokonaisuuden, on varsinaisen työn tekeminen jouhevaa.

Kanta-merkinnät viivästetysti potilaalle

Potilaista suurimmalle osalle ensimmäinen toimenpide on leikkaus. Joukosta kuitenkin löytyy niitä, jotka aloittavat neoadjuvanttihoidosta. Heitä on yli 10 prosenttia.

– Näin kaikille potilaille taataan tasavertainen mahdollisuus oikeaan hoitoon, summaa Bärlund.

Käytännössä potilaita esittelee napakkaan tahtiin pari kolme rintakirurgia, vuorotellen. Kukin kirjaa hoitosuosituksen potilastietojärjestelmään heti oman vuoronsa jälkeen, listalla seuraavana olevan potilaan esittelyn aikana. Radiologi ja patologi kirjaavat omat yhteenvetonsa.

– Aika paljon merkintöihin tulee lääkärislangia, ihan nopeuden vuoksi. Kanta-tietoihin merkinnät siirtyvät viivästetysti kuukauden päästä. Tätä ennen on ehditty tavata potilas ja käydä asiat yhdessä läpi, kertoo Ulla Karhunen-Enckell.

Vaikka sairaalassa asiat etenevät kuin liukuhihnalla kaikilla erikoisaloilla, potilaalle työ konkretisoituu vasta vastaanotolla. Toimintamallissa kontaktit potilaat ovat vähäisempiä. Odottavan aika on tunnetusti pitkä.

– Tämä on prosessin heikko kohta, työ pitäisi saada potilaalla näkyvämmäksi, ja tätä nyt työstetään.

Robotiikka hoitaa osan töistä

Kaikki kokouksessa käsiteltävät potilaat kirjataan yhdelle ajanvarauslistalle, jolloin ohjelmistorobotti kirjaa kaikille saman toimenpidekoodin: WZC20, moniammatillinen hoitokokous.

Pienellä teknisellä muutoksella toiminnan seuraaminen ja tiedolla johtaminen vahvistuivat. Koodauksen avulla esimerkiksi kokousten laskutus helpottui. Tiedon kerääminen on toiminnan arviointia ja kehittämistä varten kullanarvoista. Koodilla tietojen koonti on yksinkertaistunut merkittävästi.

Diagnoosin kirjausvastuuta lääkäreille korostettiin, ja diagnoosin kirjaamisen laatua seurataan: kolmen vuoden seurannassa ns. väärän diagnoosin kirjaaminen on laskenut 12 prosentista seitsemään.

Tays on laajentanut vähitellen syöpätiimitoimintaansa; tätä on nyt 17 syöpäsairauteen liittyen. Rintatiimin ehdotuksesta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koodistopalvelimelle tuli hiljattain oma toimenpidekoodi MDT-kokouskäsittelylle, WZC15 Syöpäpotilaan hoidon suunnittelu (MDT). Tämän käyttöönoton jalkautus mahdollistaa Suomessa kansallisesti MDT-toiminnan seuraamisen osana syövänhoidon laatua.

Maria Nummela

Juttu on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?