Virtuaalista altistusterapiaa alaselkäkipuun

Kroonisesta selkäkivusta kärsivä potilas välttää useimmiten selän liikkeitä, mikä heikentää lihaksia ja voimistaa kipua.

Adobe/AOP

Kroonisesta selkäkivusta kärsivä potilas välttää useimmiten selän liikkeitä, mikä heikentää lihaksia ja voimistaa kipua. Voidaanko liikkumisen pelkoa vähentää virtuaalitodellisuudessa toteutetulla kognitiivis-behavioraalisella altistusterapialla?

Brittiläis-suomalaisen työryhmän Suomessa toteutetussa, satunnaistetussa ja lumekontrolloidussa pilottitutkimuksessa 42 kroonisesta alaselkäkivusta kärsivää aikuista sai joko tavanomaista hoitoa, virtuaalitodellisuuspäähineellä toteutettua rentouttavaa lumehoitoa tai virtuaalista altistusterapiaa. Altistusterapiassa virtuaalinen opas kannusti potilaita tekemään selän liikkeitä edellyttäviä tehtäviä virtuaalisessa mökissä ja virtuaalimökin pihalla kesäisessä luonnossa. Asteittain haastavammaksi muuttuvia 15–60 minuutin virtuaalisia terapiakertoja potilaiden kotona oli 6–8 viikon aikana 30. Tutkittavien toimintakykyä ja oireita seurattiin 9 viikon ja 5 kuukauden kohdalla.

Post hoc -analyysissä virtuaalista altistusterapiaa saaneet potilaat pelkäsivät liikkumista vähemmän kuin lumehoitoa saaneet (Tampan kinesiofobia-asteikolla yli 3 pisteen aleneman saavuttaneita 10/12 vs. 5/13) ja altistushoitoa saaneiden toimintakyky parani enemmän (Oswestryn toiminnanvajausasteikolla alle 23 pistettä saavuttaneita 6/12 vs. 1/13). Altistushoito vähensi merkitsevästi kivun voimakkuutta 9 viikon kohdalla (p = 0,02), mutta lumehoito ja tavanomainen hoito eivät.

Pilottitutkimuksen heikkoutena oli toki potilaiden pieni määrä. Sen seurauksena merkitseviä tuloksia löytyi ainoastaan post hoc -analyyseissä dikotomisoiduilla muuttujilla.

Tavanomaisen kognitiivis-behavioraalisen psykoterapian saatavuus on rajoitettua. Se on käypää hoitoa krooniseen kipuun ja mm. määräkohteisiin pelkoihin ja sosiaaliseen fobiaan. Jos näitä sairauksia voidaan tulevaisuuden hyvinvointialueilla hoitaa tehokkaasti potilaalle pariksi kuukaudeksi kotiin lainattavalla virtuaalipäähineellä, on hoitomuodon kustannustehokkuus mullistava.

Eccleston C, Fisher E, Liikkanen S ym. A prospective, double-blind, pilot, randomized, controlled trial of an “embodied” virtual reality intervention for adults with low back pain. Pain 2022;163:1700–15.

Tero Taiminen

Juttu on julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla 4. marraskuuta.

Oletko jo lukenut nämä?