Muistipotilaan ajoterveyden arviointi

Muistipotilaan ajoterveyden arviointi Kuva 1 / 1

Etenevät muistisairaudet, yleisimpänä Alzheimerin tauti, liittyvät vahvasti ikääntymiseen, ja potilaiden lukumäärä on kasvussa vanhenevassa Suomessa.

Vuosittain maassamme ilmaantuu noin 13 000 dementian tasoista muistisairaustapausta ja jopa 120 000 henkilöllä kognitiivinen toiminta on lievästi heikentynyttä. Noin 35 000 henkilöä sairastaa lievää ja 85 000 keskivaikeaa tai vaikeaa dementiaa, ja vajaat 10 000 sairastuneista on työikäisiä.

Myös iäkkäiden autoilijoiden määrä kasvaa, ja yhä useammalla vanhalla naisellakin on ajokortti. Liikenteen turvallisuusviraston Trafin tilastojen mukaan vuonna 2012 yli 70-vuotiaita ajoluvan haltijoita oli noin 310 000 ja heidän määränsä kasvaa lähelle puolta miljoona jo vuoteen 2015 mennessä. On arvioitu, että vuonna 2030 jopa joka kolmas autoilija on ikäkuljettaja.

Iäkkäiden kansalaisten ajolupien uusimisen yhteydessä terveyskeskuslääkäri vääjäämättä joutuu arvioimaan myös muistiongelmista kärsivien henkilöiden ajoterveyttä.

Keskivaikea tai vaikea muistisairaus on aina este ajoluvalle

Ajokorttilaissa (386/2011) sekä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asetuksessa (1181/2011) säädetään ajoterveysvaatimuksista, ja STM:n ohjeissa lääkäreille linjataan tarkemmat ajoterveysvaatimukset eri sairauksissa.

Keskivaikea tai vaikea muistisairaus on aina este ajoluvalle, mutta muistisairauden varhaisvaiheessa voi ryhmän 1 (henkilöauto, pakettiauto, moottoripyörä, traktori) ajolupa vielä säilyä.

Ryhmän 2 (kuorma- ja linja-auto) ajoluvan estää kaiken asteinen diagnosoitu muistisairaus. Lääkärillä on ajokorttilain mukaan tällöin ilmoitusvelvollisuus poliisille. Muistipotilaan seurannassa ajoterveyden arviointi onkin tärkeä osa hoitosuunnitelmaa taudin varhaisvaiheessa.

Miten ajokykyä arvioidaan?

Ajokyvyn kannalta keskeisimpiä kognition osa-alueita ovat toiminnanohjaus, päätöksenteko, tarkkaavaisuus, havaitseminen ja harkintakyky. Vanheneminen heikentää jo sinänsä tiedonkäsittelyä, johon voivat lisäksi vaikuttaa moninaiset muut tekijät, kuten masennus, yleissairaudet tai sopimaton lääkitys.

Vastuullinen ikäkuljettaja sopeuttaakin ajamistaan ja valitsee usein ajamisen päivänvalon aikana, ajaa kohtuullisia matkoja välttäen ruuhkia ja huippunopeuksia, eikä lähde väsyneenä tai sairaana rattiin.

Etenevien muistisairauksien varhaisvaiheessa, jolloin potilaalla voi vielä olla voimassaoleva ryhmän 1 ajolupa, potilaiden kognitiiviset oireet eroavat toisistaan: Alzheimerin taudin ydinoire on etenevä tapahtumamuistin heikkeneminen, verisuoniperäisessä muistisairaudessa tiedonkäsittelyn nopeus ja ohjaus hidastuvat, Lewyn kappale -taudissa ilmenee tarkkavaisuuden ja vireyden vaihtelua sekä psykiatrisia oireita, ja otsa-ohimolohkorappeumalle tyypillistä on käyttäytymisen tai kielellisten toimintojen muutos.

Tavallista on potilaan puutteellinen oiretiedostus ja sairaudentunnon puute sekä epärealistinen näkemys omasta ajokyvystään.

Muistisairaus vaikuttaa ajokykyyn ennemmin tai myöhemmin

Uusissa ajoterveysohjeissa linjataan, että muistisairauden ja lievän dementian diagnoosin asettaa neurologian tai geriatrian erikoislääkäri. Jo diagnosointivaiheessa on syytä ottaa kantaa myös ajokykyyn ja kertoa, että muistisairaus vaikuttaa siihen ennemmin tai myöhemmin. Tämä antaa potilaalle ja hänen perheelleen aikaa sopeutua tilanteeseen ja tehdä tarvittavia käytännön järjestelyjä.

Ajokykyisyyttä suositellaan seurattavaksi lievän dementian vaiheessa puolen vuoden välein. Diagnosoinnin jälkeen näin tiuha seuranta toteutuu yleensä aloitetun muistilääkkeen vasteen alkuarvioinnissa, mutta useimmiten sen jälkeen muistipotilasta seurataan käytännössä kerran vuodessa lääkärin vastaanotolla. Työikäiset potilaat ovat usein seurannassa erikoissairaanhoidossa ja iäkkäämmät terveyskeskuksessa.

Ajolupa vain vuoden mittaiseksi

Ajoterveysohjeissa kehotetaan dementian vaikeusasteen määrittämiseksi käyttämään CDR (clinical dementia rating) -arviointiasteikkoa, jonka luotettava teko vaatii omaisen tai läheisen näkemystä testattavasta. Käytännössä muistisairauden varhaisvaiheessa ajolupa kannattaa kirjoittaa vain vuoden mittaiseksi kerrallaan, jotta potilas pysyisi säännöllisen seurannan piirissä.

Vähintään vuoden arviointiväliä puoltaa myös yhdysvaltalainen pitkittäistutkimus, jossa seurattiin 84:ää erittäin lievää (CDR 0,5) tai lievää (CDR 1) Alzheimerin tautia sairastavaa henkilöä, joista 78 prosenttia läpäisi alussa ajokokeen. Seurannan aikana erittäin lievästi sairaat muuttuivat riskikuljettajiksi keskimäärin noin 20 kuukauden kuluessa ja lievästi sairaat noin 11 kuukauden kuluessa. Riskiä lisäsi korkea ikä.

Iäkkäiden laajennettu ajoterveystarkastus

19.1.2013 tuli voimaan ajoterveysasetuksen muutos, jossa säädetään 70 vuotta täyttäneille tehtävistä laajennetuista ajoterveystarkastuksista. Sen mukaan lääkärin tulee arvioida ikäihmistä ottaen huomioon kaikki ajoterveyteen vaikuttavat terveydentilan ja toimintakyvyn muutokset, kokonaislääkitys sekä niiden yhteisvaikutus.

Suomalaisella muistipotilaalla on tutkimusten mukaan 58 oheissairautta ja useimmiten monia samanaikaisia lääkkeitä käytössään. Laajennetun terveystarkastuksen osana tulee täyttää kaksisivuinen lomake, jossa esitetään kysymyksiä testattavan ajosuorituksesta. Muistioireisen potilaan kohdalla kysely vaatii pääsääntöisesti perheenjäsenen haastattelua ollakseen luotettava.

Ajokykyarvio auttaa diagnoosin tekemisessä

Jos varhaisvaiheen muistisairauden arviossa ei terveyskeskuksessa päästä selvään näkemykseen ajoterveysvaatimusten täyttymisestä, lääkäri voi oman päätöksentekonsa tueksi määrätä muistipotilaan terveysperusteiseen ajokyvyn arvioon siihen erikoistuneelle yksityiselle liikenneopettajalle.

Liikenneopettajan tulisi olla tietoinen tutkittavan sairaudesta, jotta hän osaisi kiinnittää huomiota olennaisiin liikennettä vaarantaviin tekijöihin ajokokeessa, joka suoritetaan oikeassa liikenneympäristössä.

Ajokykyarvioon asiakas tuo mukanaan tai antaa lääkärille suostumuksen lähettää liikenneopettajalle tarvittavat terveystiedot. Ajon aikaiset havainnot kirjataan ja liikenneopettaja antaa niistä lausunnon lähettävälle lääkärille.

Ulkopuolinen arvio voi olla tärkeä arvioitavan oikeusturvan kannalta, ettei ajo-oikeutta peruta liian herkästi tai toisaalta, ettei lääkäri puolla ajolupaa tilanteessa, jossa tutkittavan toimintakyky ei siihen enää riitä. Ajokyvyn arvion jälkeen lääkäri tekee lopullisen päätöksen ajokelpoisuudesta ja kirjoittaa oman lausuntonsa loppuun.

Ajokokeessa varmistetaan kuljettajan ajotaidot

Toinen vaihtoehto epäselvässä tapauksessa on ehdottaa ajokoetta, jonka poliisi määrää ja jolle sen tulos ilmoitetaan. Ajokokeessa varmistetaan, että kuljettaja hallitsee liikennesäännöt ja kykenee niitä noudattaen kuljettamaan ajoneuvoa liikenteessä.

Ajokokeen kesto on lyhyempi kuin terveysperusteisessa ajokyvyn arvioinnissa, eikä tutkinnon vastaanottaja tiedä, minkä terveysongelman vuoksi henkilö on määrätty ajokokeeseen ja mihin erityisesti tulee kiinnittää huomiota ajamisessa.

Jos tutkittava läpäisee ajokokeen, ajaminen voi jatkua, mutta lääkärin on hyvä ottaa kantaa omassa lausunnossaan vuoden määräajasta, jotta seuranta ajoluvan saamisen jälkeenkin jatkuu. Sekä terveysperusteisen ajokyvyn arvioinnin että ajokokeen kustannukset maksaa tutkittava henkilö.

Väliaikainen ajokielto

Jos henkilöllä ei ole aiempaa muistisairausdiagnoosia, mutta ajoterveystarkastuksen aikana herää epäily kognition heikkenemisestä haastattelun tai jonkun testin perusteella, tulee tutkittava ohjata asianmukaisiin selvittelyihin.

Jos tilanne vaikuttaa huolestuttavalta kokonaisarvion perusteella, on syytä suullisesti kieltää autolla ajo, kunnes selvitykset on tehty. Potilaskertomukseen tulee tehdä merkintä väliaikaisesta ajokiellosta ja tästä tulee antaa potilaalle kopio.

Yleensä keskivaikean dementian tunnistaminen ei tuota vaikeuksia terveyskeskuksessa. Tällöin lääkärin tulee pyrkiä saamaan potilas ymmärtämään tilanne ja saada hänen hyväksyntänsä kielteisen ajokorttitodistuksen lähettämiseen poliisille. Jos potilas on sairaudentunnoton, lähetetään todistus ilman suostumusta. Potilasta tulee suullisesti kieltää ajamasta kunnes poliisi on tehnyt ajo-oikeutta koskevan päätöksen.

Kirjoittanut:
Minna Löppönen
LT, yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri
Liedon terveyskeskus, Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?