”Nyt mennään vähän laput silmillä” - Translaki meni läpi ja jakoi lääkärikansanedustajat

Uuden lain myötä täysi-ikäinen henkilö voi vahvistaa juridisen sukupuolensa oman hakemuksen perusteella ilman lääkärin lausuntoa.

Adobe/AOP

Translain uudistus sai päätöksensä, kun eduskunnan täysistunto hyväksyi toisessa käsittelyssä sukupuolen vahvistamista koskevan lakiuudistuksen. Päätös syntyi keskiviikkona 1. helmikuuta äänin 113–69.

Käsittelyn pohjana oli sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö, jossa katsottiin, että sukupuolen vahvistamista koskevan lainsäädännön uudistus on kiireellinen ja välttämätön.

Uuden lain tavoitteena on vahvistaa henkilön itsemääräämisoikeutta erottamalla sukupuolen oikeudellinen vahvistaminen lääketieteellisistä tutkimuksista ja hoidoista. Täten täysi-ikäinen henkilö voi vahvistaa juridisen sukupuolensa oman hakemuksen perusteella ilman lääkärin lausuntoa. Hänen ei myöskään tarvitse esittää todistusta lisääntymiskyvyttömyydestä.

"Lähtökohtaisesti kaikilta edellytetään toisia ihmisiä kunnioittavaa käytöstä" - Mirka Soinikoski (vihr.)

Suomessa on käytössä kaksi juridista sukupuolta, mies ja nainen. Juridinen sukupuoli ilmenee henkilötunnuksesta, ja se vahvistetaan syntymässä tai sukupuolenkorjausprosessin yhteydessä.

Translaki jakoi lääkärikansanedustajat

Translain uudistusta kannattivat kaikki SDP:n, Vihreiden, Vasemmistoliiton ja RKP:n kansanedustajat. Kokoomuksen ja Keskustan kansanedustajien kannat jakautuivat äänestyksessä. Translakia vastaan äänestivät kaikki Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien kansanedustajat.

Lääkärikansanedustajien äänet jakautuivat translain uudistusta koskevassa äänestyksessä keskiviikkona.

Hyväksymisen puolesta äänestivät Mirka Soinikoski (vihr.) ja Aki Lindén (sd.). Vastaan äänestivät Mia Laiho (kok.), Päivi Räsänen (kd.) ja Sari Tanus (kd.).

Kokoomuksen Mia Laiho äänesti lakiesitystä vastaan. Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, että lakiesityksessä oli mukana valtioneuvostoa jatkossa velvoittava lausuma, että myös alaikäisiä koskeva lainsäädäntö pitäisi tuoda eduskuntaan. Pohjaesityksessä alaikäiset eivät olleet mukana, vaan lausuma lisättiin valiokunnassa.

– En voinut hyväksyä tätä. Lukemani asiantuntija-arviot, kuten Lastenlääkäriyhdistyksen, Psykiatriyhdistyksen ja Lääkäriliiton lausunnot, olivat kaikki sillä linjalla, että on hyvä, ettei laki koske alaikäisiä, Laiho sanoo.

Laihon mielestä lakiesitys oli kaiken kaikkiaan huonosti valmisteltu. Hänen mielestään esityksestä puuttui kokonaan sukupuolivaikutusten arviointi.

– Kun kyseessä on tällainen lakiesitys, pitäisi sukupuolivaikutusten arviointi olla tehtynä. Niitä vaaditaan muutenkin lainvalmistelussa. Kyse on hyvän lainvalmistelun vaatimuksista, Laiho näkee.

– Koska vaikutusarvioita ei ole tehty, nyt mennään vähän laput silmillä ja vaikutukset ratkotaan toimijoiden kesken kentällä, hän ennakoi.

Mikko Mäntyniemi
Mia Laiho äänesti aluksi pohjaesityksen puolesta, mutta päätyi kuitenkin äänestämään täysistunnossa lakiesitystä vastaan.

Laiho olisi halunnut laista tarkkarajaisemman

Kokoomus sai valiokunnassa läpi vaatimuksensa siitä, että sukupuolta voisi juridisesti vaihtaa vain kerran vuodessa.

– Tavoitteena oli saada kokonaisuus hallittavammaksi, liittyen mahdollisiin väärinkäytöksiin ja siihen, miten tiedot näkyvät viranomaisjärjestelmissä.

Laiho viittaa Poliisihallituksen antamaan lausuntoon, jossa tuodaan esille petoksien ja identiteettivarkauksien vaara.

– En usko, että olisi isoa joukkoa ihmisiä, jotka yrittäisivät hyötyä tästä, mutta kun tehdään lakia, porsaanreiät pitää yrittää tilkitä parhaalla mahdollisella tavalla.

Laiho pitää hyvänä, että lakiin tuli naisurheilua koskien lausuma, jonka mukaan sen vaikutuksia urheiluun seurataan ja urheilujärjestöjä tuetaan muutoksessa.

– Näen kuitenkin, että sukupuoli-identiteetin häilyvyyden taustalla voi olla monenlaista problematiikkaa. Sitä olisi hyvä käydä läpi keskustellen jonkun kanssa, jotta oikeasti on varma päätöksestään ja tietää, mihin se johtaa.

Laiho olisi halunnut laista tarkkarajaisemman, jotta se oikeasti huomioisi vähemmistön edun.

– Nyt laki voi kääntyä niitä vastaan, joita varten se on tehty, hän pelkää.

Salla Merikukka
Mirka Soinikoski on harmissaan siitä, ettei juridisen sukupuolen vahvistaminen ole edelleenkään mahdollista lapsille ja nuorille.

Alaikäisten asema jäi harmittamaan Mirka Soinikoskea

Mirka Soinikoski (vihr.) on huojentuneella ja iloisella mielellä siitä, että translaki saatiin vihdoin uudistettua.

– Tärkeintä on, että laista saatiin pois vaatimus lisääntymiskyvyttömyydestä ja laki saatiin ihmisoikeuksia ja transihmisten itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi, hän sanoo.

Harmissaan Soinikoski on siitä, ettei juridisen sukupuolen vahvistaminen ole edelleenkään mahdollista lapsille ja nuorille.

– Tästä on kyllä tullut pyyhkeitä. Euroopassa jo 17 maassa se on jo ratkaistu tavalla tai toisella. Monet asiantuntijat ovat tällä kannalla, ja esimerkiksi lapsiasiainvaltuutettu on vahvasti ottanut kantaa sen puolesta, ja argumentit ovat olleet hyviä.

Vessa- ja pukuhuonekeskustelun hän kokee saaneen älyttömät mittasuhteet.

– Lähtökohtaisesti kaikilta edellytetään toisia ihmisiä kunnioittavaa käytöstä. Maissa, joissa itsemäärittely on jo käytössä, ei ole tarvinnut ottaa käyttöön mitään sen kummempia uusia käytäntöjä, ja unisex-vessoissa osataan käydä.

Artikkeli on koottu kahdesta jutusta, jotka on julkaistu aiemmin Lääkärilehden verkkosivulla.