Paksusuolen sairaus: Komplisoitumaton divertikuliitti

Paksusuolen sairaus: Komplisoitumaton divertikuliitti Kuva 1 / 1

Paksusuolen divertikuloosi, eli umpipussitauti on yleinen länsimaissa, ja sen esiintyvyys yleistyy iän mukana. Paksusuolen seinämään syntyneitä umpipusseja (divertikkeleitä) esiintyy noin 5 prosentilla 40-vuotiaista ja yli 65 prosentilla yli 85-vuotiaista.

Arviolta joka neljäs ihminen, jolla on divertikuloosi, saa akuutin divertikuliitin jossain elämän vaiheessa. Akuutti divertikuliitti onkin paksusuolen umpipussitaudin yleisin komplikaatio. Naisilla divertikuliitti on hieman yleisempi kuin miehillä.

Akuutti divertikuliitti saa alkunsa paksusuolen seinämään syntyneiden umpipussien (divertikkelien) tulehduksesta. Tämän seurauksena suoliston bakteerit saavat aikaan tulehdusreaktion paksusuolta ympäröivässä rasvakudoksessa.

Milloin divertikuliitti on komplisoitumaton?

Divertikuliitti on komplisoitumaton silloin, kun suolen seinämään ei muodostu havaittavaa reikää eikä ilma tai suolen erite pääse karkaamaan suolen ulkopuolelle. Komplisoitumaton tauti on yleisin, ja noin 70 prosenttia ensimmäisistä divertikuliiteista on komplisoitumattomia.

Divertikuliitin oireet

Divertikuliitti alkaa tyypillisesti äkillisenä vasemmanpuolisena alavatsakipuna. Tulehdusreaktion seurauksena potilaalla voi esiintyä myös lämmönnousua tai kuumetta. Tavallisesti divertikuliittiin ei liity suolen toiminnan häiriöitä tai oksentelua.

Miten tutkitaan?

Divertikuliitin todennäköisyyttä lisäävät seuraavat seikat: aiemmin sairastettu divertikuliitti, vasemmanpuoleisen alavatsan kipu, vatsan kosketusarkuus, oksentelemattomuus ja yli 50 mg/l CRP-arvio.

Potilaalta otetaan verikokeet, joissa nähdään akuutin tulehdusreaktion seurauksena leukosytoosia ja C-reaktiivisen proteiinin (CRP) pitoisuuden suureneminen veressä.

Kliinisen tutkimuksen perusteella divertikuliittia epäiltäessä vain noin puolella potilaista voidaan todeta tietokonetomografiassa divertikuliitti. Esimerkiksi kolorektaalisyöpää löytyy 3,8 prosentilta kliinisen divertikuliittiepäilyn vuoksi tutkituista.

Jos potilas ei ole aiemmin sairastanut divertikuliittia, diagnoosin varmistamiseksi suositellaan kuvantamistutkimuksia. Suositeltavin kuvantamismenetelmä on vatsan tietokonetomografia, joka paljastaa myös mahdolliset komplikaatiot.

Miten hoidetaan?

Komplisoitumaton akuutti divertikuliitti on perinteisesti hoidettu mikrobilääkkein käyttämällä tavallisimpiin suolistopatogeeneihin tehoavaa lääkitystä. Sairaalahoidossa on yleisesti käytetty suoneen annettavaa toisen polven kefalosporiinia yhdessä metronidatsolin kanssa. Komplisoitumaton divertikuliitti parantuu todennäköisesti yhtä hyvin myös ilman mikrobilääkitystä, joten lieväoireisella potilaalla voidaan turvallisesti pidättäytyä mikrobilääkityksestä ja toteuttaa hoito avohoidossa oireenmukaisella kipulääkityksellä.

Jos potilaalle on taudin alkuvaiheessa tehty tietokonetomografia, jossa ei ole merkkejä komplisoitumisesta, myöhempi komplisoituminen on erittäin epätodennäköistä. Oireiden voimakkuus ratkaisee sen, voidaanko potilaan oireenmukainen hoito toteuttaa avohoidossa vai tulisiko potilas ottaa sairaalaseurantaan.

Suositeltavaa on, että voimakkaasta vatsakivusta kärsivät otetaan sairaalaan seurattaviksi, mutta lieväoireiset voidaan hoitaa myös avohoidossa oireenmukaisella kipulääkityksellä. On muistettava, että antibiootiton hoito ei sovi kaikille potilasryhmille.

Vaikuttaako divertikuliitin hoito ruokavalioon?

Perinteisesti divertikuliitin konservatiiviseen hoitoon on sisältynyt myös paastoaminen, mutta ruokavalion rajoituksista näyttää olevan enemmän haittaa kuin hyötyä. Suositeltavaa olisikin sallia potilaiden syödä vapaasti, sillä tällöin he kotiutuvat nopeammin sairaalasta.

Miten todennäköisesti divertikuliitti uusiutuu?

Noin neljänneksellä akuutti divertikuliitti uusiutuu myöhemmin, useimmiten vuoden kuluessa ensimmäisestä tulehdusepisodista. Uusiutuessaankin divertikuliitti on useimmiten komplisoitumaton. Päivystysleikkausta vaativa divertikuliitin aiheuttama vatsakalvontulehdus esiintyy yleensä ensimmäisen divertikuliitin yhteydessä.

Lähde:
Lääkärilehti 49/14: Komplisoitumaton divertikuliitti–oikean diagnoosin kautta oireenmukaiseen hoitoon

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Tarkastanut:
Panu Mentula
LT, erikoislääkäri
HYKS, vatsaelinkirurgian klinikka

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi