Kaksi tutkimusta divertikuliitin hoidosta

"Käytännön kirurgi on huomannut, että potilaat ovat entistä nuorempia ja usein ylipainoisia", kirjoittaa gastrokirurgian professori Hannu Paajanen.

Huippulehdissä on jälleen julkaistu kaksi mielenkiintoista tutkimusta divertikuliitista. Koolonin divertikuliitti alkaa olla länsimaissa jo kansantauti. Yli 80-vuotiaista divertikuloosia esiintyy 60–80 prosentilla ja seurannassa divertikuliitin saa 10–25 prosenttia.

Divertikuliittipotilaita on päivystysvastaanotoilla jo yhtä paljon ja jopa enemmänkin kuin appendisiitti­potilaita. Elintasosairaudesta on tässäkin kysymys: vähäinen liikunta, tupakointi ja vähäkuituinen ruokavalio lisäävät divertikuloosin ja divertikuliitin riskiä. Käytännön kirurgi on huomannut, että potilaat ovat entistä nuorempia ja usein ylipainoisia.

Kalifornialaiset kirurgit John Rosen johdolla hyödynsivät isoa paikallista tietokantaa ja tekivät taannehtivan pitkittäisseurannan divertikuliitista vuosilta 1995–2009. Tutkimuksessa selvitettiin taudin uusiutuminen, konservatiivinen ja kirurginen hoito sekä kuolleisuus 15 vuoden seurannassa. Potilaita oli yhteensä 210 268, ja heistä 85 prosenttia hoidettiin antibiootilla ja kipulääkkeillä.

Konservatiivisesti hoidetuista 16 prosenttia sai seuranta-aikana uuden divertikuliitin. Kuolleisuutta lisäsivät monimuuttuja-analyysissä yli 50 vuoden ikä, tupakointi, komplisoitunut tauti (suolen obstruktio), absessit, peritoniitti ja fistelit. Elektiivisissä leikkauksissa leikkauskuolleisuus oli 0,3 prosenttia ja päivystysleikkauksissa 4,6 prosenttia.

Hollantilaiset kirurgit puolestaan tutkivat divertikuliittiperforaatioiden optimaalista leikkaustekniikkaa satunnaistetusti vertailemalla laparoskooppista huuhtelua (lavaatio) ja perinteistä sigmaresektiota yhteensä 90 potilaan aineistossa. Tuloksissa ei ollut mitään eroa ja tutkimus keskeytettiin. Kuolleisuus vuoden seurannassa oli 4 + 6 potilasta.

Komplisoituneen divertikuliitin kirurginen hoito on ennen kaikkea septisen potilaan hyvää hoitoa eli laajakirjoinen antibiootti, tarvittaessa tehohoito ja infektiolähteen saneeraus joko perkutaanisesti, laparoskooppisesti tai avoleikkauksessa. Avanneleikkauksiakin vielä tarvitaan, ja jokainen potilas tulee arvioida tapauskohtaisesti.

Satunnaistetut hoitosarjat eivät ainakaan vielä ole muuttaneet tässä sairaudessa vanhaa kirurgian totuutta: paha pitää leikata pois.

Lue myös:
Paksusuolen sairaus: Komplisoitumaton divertikuliitti
Maltti on valttia divertikuliiteissa

Lähteen:
Rose J, Parina RP, Faiz O ym. Long-term outcomes after ­initial presentation of diverticulitis. Ann Surg 2015, ­verkossa ensin 14.2.2015.
Vennix S, Musters GD, Mulder IM ym. Laparoscopic ­peritoneal lavage or sigmoidectomy for perforated ­diverticulitis with purulent peritonitis: a multicentre, parallel-group, randomized, open-label trial. Lancet 2015, verkossa ensin 21.7.2015.

Kirjoittanut:
Hannu Paajanen
gastrokirugian professori

Kuva:
Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 39/15.

Lue lisää jutun aiheesta