Raskausdiabeteksen ruokavalio- ja lääkehoito

Suomessa raskausdiabetes diagnosoitiin 9,5 %:lla kaikista synnyttäjistä vuonna 2007 ja 12,7 %:lla vuonna 2012.

Raskausdiabeteksen ruokavalio- ja lääkehoito Kuva 1 / 1

Raskausdiabetes on sokeriaineenvaihdunnan häiriö, joka todetaan ensimmäisen kerran raskausaikana. Hoitamaton tai huonosti hoidettu raskausdiabetes aiheuttaa riskejä lapselle ja äidille.

Mikä on raskausdiabetes?

Raskausdiabeteksella tarkoitetaan sokeriaineenvaihdunnan häiriötä, joka todetaan ensimmäisen kerran raskauden aikana. Raskausdiabetes todetaan kahden tunnin sokerirasituskokeella, jonka yksikin poikkeava arvo riittää diagnoosiin.

Yleisin raskausdiabeteksen syy on lisääntyneeseen insuliiniresistenssiin nähden riittämätön insuliinituotanto. Tämä johtuu tyypillisesti jo raskautta edeltävästä insuliiniresistenssistä, mihin altistavat ylipaino ja lihavuus, munasarjojen monirakkulaoireyhtymä (PCOS) ja sukurasitus. Sokeriaineenvaihduntahäiriön syyksi voi joskus paljastua myös tyypin 1 tai tyypin 2 diabetes.

Onko raskausdiabetes yleistä?

Raskausdiabeteksen esiintyvyys on lisääntymässä Suomessa ja maailmanlaajuisesti. Suomessa raskausdiabetes diagnosoitiin 9,5 %:lla kaikista synnyttäjistä vuonna 2007 ja 12,7 %:lla vuonna 2012.

Raskausdiabeteksen esiintyvyyden on arvioitu nousevan jopa 18 %:iin synnyttäjistä diagnoosikriteerien ja -rajojen muuttumisesta sekä ylipainon ja lihavuuden lisääntymisestä johtuen.

Voiko raskausdiabetesta seuloa?

Suomessa raskausdiabeteksen seulontatutkimus, eli sokerirasituskoe, suositellaan tehtäväksi nykyään pääsääntöisesti kaikille raskaana oleville tavallisimmin raskausviikoilla 24–28 ja jo alkuraskaudessa, jos sairastumisriskin ajatellaan olevan erityisen suuri.

Raskausdiabeteksen seulontaa ei enää kohdenneta vain äiteihin, joilla on raskausdiabeteksen riskitekijöitä (esim. ylipaino, raskausdiabetes aiemmassa raskaudessa, yli 40 vuoden ikä, aiemmin syntynyt suurikokoinen lapsi), koska lähes puolella raskausdiabeetikoista ei ole todettu riskitekijöitä.

Mitä ovat raskausdiabeteksen haitat?

Raskausdiabetes vaikuttaa sikiön, vastasyntyneen ja äidin hyvinvointiin. Äidin verensokeripitoisuuden ollessa koholla sikiöön siirtyy tavanomaista enemmän glukoosia, mikä puolestaan lisää sikiön insuliinieritystä 20 raskausviikon jälkeen.

Sikiön korkeat glukoosi- ja insuliinipitoisuudet aiheuttavat sikiössä anabolisen tilan, mikä johtaa sikiön suurikokoisuuteen, eli makrosomiaan. Myös äidin lihavuuden on todettu olevan makrosomiaa lisäävä tekijä.

Makrosomia altistaa synnytyksessä sikiön ulosautto-ongelmille, koska sikiön vartalon ympärysmitta on suuri suhteessa pään ympärysmittaan. Sikiön kroonisen hapenpuutteen riski on suurentunut erityisesti lääkehoitoa vaativien äitien makrosomisilla sikiöillä.

Raskausdiabetes lisää äidin metabolisen oireyhtymän riskiä ja tyypin 2 diabeteksen ilmaantumisen todennäköisyyttä jopa 7-kertaisesti verrattuna ei-raskausdiabeetikoihin. Lisäksi raskausdiabeetikkoäitien lasten riski ylipainoon, glukoosiaineenvaihdunnan häiriöön ja metaboliseen oireyhtymään on lisääntynyt.

Voiko raskausdiabetes uusiutua?

Raskausdiabetes uusiutuu herkästi, jopa 30–84 %:lla raskausdiabeetikoista. Äidin myöhemmän sairastuvuuden riski on lisääntynyt erityisesti ylipainoisilla raskausdiabeetikoilla.

Voiko raskausdiabetesta hoitaa?

Raskausdiabetesta voidaan hoitaa ja hoidon tavoitteena on saada äidin verensokeritaso pysymään normaalina koko raskauden ajan. Kun raskausdiabetes on todettu, äideille neuvotaan verensokerin oma- eli kotiseuranta. Mittauksia sormenpäästä tehdään ennen aamiaista (paasto) ja tunnin kuluttua aterioiden lopettamisesta yhteensä 4–7 mittausta vuorokaudessa.

Verensokeripitoisuuden tavoitearvot ovat alle 5,5 mmol/l (paasto) ja alle 7,8 mmol/l (vähintään 1 tunti aterian jälkeen). Sokeritasapainoa voidaan tarvittaessa arvioida myös glukoosisensorin avulla, joka asetetaan ihon alaisesti muutamaksi vuorokaudeksi.

Miten raskauden aikaista diabetesta hoidetaan?

Raskausdiabeetikon ensisijainen hoito on ruokavaliohoito. Ruokavaliossa noudatetaan yleisiä raskausajan ja diabeetikon ravitsemussuosituksia. Neuvolakäyntien yhteydessä annetaan opastusta säännölliseen ateriarytmiin, kiinnitetään huomiota raskauden aikaiseen energian saantiin ja painonnousuun, sekä kannustetaan kohtuukuormitteiseen liikuntaharjoitteluun. Säännölliseen ateriarytmiin kuuluu neljä ateriaa päivittäin (aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala) ja tarvittaessa muutama välipala.

Raskausdiabeetikoiden optimaalisesta painonnoususta on toistaiseksi vain vähän tietoa. Käypä hoito -työryhmä suosittaa kuitenkin, että lihavien (painoindeksi yli 30) raskausdiabeetikoiden painon ei tulisi nousta juuri lainkaan raskauden aikana.

Hiilihydraattien saannissa suositaan runsaskuituisia valmisteita ja hiilihydraattilähteet tulisi jakaa tasaisesti usealle aterialle. Usein aamiaisen hiilihydraattimäärää joudutaan pienentämään. Rasvavalmisteissa kiinnitetään huomiota pehmeiden rasvojen saantiin ja kovan eläinrasvan saanti vähennetään mahdollisimman pieneksi. Raskausajan liikuntasuositus on sama kuin koko väestön liikuntasuositus.

Voidaanko raskausdiabetesta hoitaa lääkkeillä?

Jos raskausdiabeetikon verensokeripitoisuuden tavoitearvot ylittyvät toistuvasti ruokavaliohoidon aikana, aloitetaan lääkitys. Valtaosalle raskausdiabeetikoista ruokavaliohoito on riittävä, mutta noin 10–20 % tarvitsee lääkityksen hyvän sokeritasapainon saavuttamiseen. Vuonna 2012 lääkehoito aloitettiin Suomessa 1,8 %:lle synnyttäjistä, eli noin 15 %:lle raskausdiabeetikoista.

Mitä lääkkeitä raskausdiabeetikko voi käyttää?

Jos lääkitystä tarvitaan, on insuliini ensisijainen ja tehokkain lääkemuoto. Toinen mahdollinen lääke on suun kautta otettava metformiini.

Vaikka tutkimusten perusteella metformiinipitoisuus sikiön verenkierrossa on lähes samankaltainen kuin äidin, näyttää metformiini olevan nykytiedon perusteella turvallinen ja kohtalaisen tehokas lääke raskausdiabeetikoiden hoidossa, kunhan muistetaan viivyttelemättä lisätä insuliini hoidon tueksi, jos verensokerin tavoitearvoja ei saavuteta.

Metformiinilla näyttää olevan insuliiniin verrattuna ainakin yksi merkittävä hyöty sen helpon annosteltavuuden lisäksi: äidin vähäisempi painonnousu raskauden aikana. Koska metformiinin raskauden aikaisen käytön vaikutuksen lasten terveyteen pitkällä tähtäimellä tunnetaan puutteellisesti, metformiinia ei Suomessa toistaiseksi suositella raskausdiabeteksen ensisijaislääkkeeksi.

Lähde:
Lääkärilehti 46/14: Raskausdiabeteksen ruokavalio- ja lääkehoito
Lue alkuperäinen artikkeli liitteestä.

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Tarkastanut:
Kristiina Tertti
LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, perinatologian erityispätevyys
TYKS, naistentautien toimialue

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?