Uhkaako Britanniassa leviävä tulirokko myös Suomea?

Britit löysivät omiensa lisäksi yksit­täiset taudinaiheuttajakannat myös Tanskasta ja Yhdysvalloista.

Uhkaako Britanniassa leviävä tulirokko myös Suomea? Kuva 1 / 1

Tulirokko on lisääntynyt Englannissa viiden viime vuoden aikana yli tason, jolla oltiin vuonna 1960. Saman­suuntainen trendi on invasiivisissa streptokokki-infektioissa. Ilmiölle ­etsittiin selitystä aiheuttajabakteerin ominaisuuksien muutoksista.

Tutkimuksessa selvitettiin tulirokon ja invasiivisten streptokokkitautien tartuntatauti-ilmoitusten muutoksia Englannissa vuosina 2014–2016 ja tutkittiin samana ajanjaksona kerättyjen Streptococcus ­pyogenes -kantojen genomin ja proteiini­ekspression muutoksia.

Samanaikaisesti tautien yleistymisen kanssa streptokokkityypin emm1 osuus taudinaiheuttajista kasvoi moninkertaisesti, 42 prosenttiin. Lisäksi löydettiin uusi emm1-tyyppi M1UK, jonka osuus emm1-kannoista nousi 84 prosenttiin vuonna 2016. Se eritti tulirokkoon liittyvää erytrogeenistä toksiinia jopa yhdeksänkertaisesti muualla maailmassa esiintyviin emm1-tyyppeihin verrattuna.

Vaikkei uuden tyypin ja lisääntyneiden streptokokki-infektioden yhteyttä voitukaan muodollisesti todistaa, tutkijat pitävät kytköstä todennäköisenä. Kiinassa ja Hongkongissa on havaittu samantyyppinen kehitys, joskin sikäläiset emm1-streptokokit ovat kehittäneet erilaisia toksiini- ja resistenssigeenejä.

Britit löysivät omiensa lisäksi yksit­täiset M1UK-kannat myös Tanskasta ja Yhdysvalloista. Suomesta niitä ei toistaiseksi ole löytynyt, mutta meilläkin invasiiviset Streptococcus pyogenes -taudit ovat lisääntyneet ja emm1-tyyp­pien osuus on kasvanut. Artikkeliin liittynyt kommenttikirjoitus varoittaa strepto­kokkien lisääntyneestä invaasiopoten­tiaalista.

Lähde: Lynskey NN, Jauneikaite E, Li HK ym. Emergence of ­dominant toxigenic M1T1 Streptococcus pyogenes clone during increased scarlet fever activity in England: a population-based molecular epidemiological study. Lancet Infect Dis, verkossa ensin 10.9.2019. doi: 10.1016/S1473-3099(19)30446-3

Kirjoittaja
Heikki Arvilommi

Artikkeli on alun perin julkaistu Lääkärilehdessä 3.11.2019.

Oletko jo lukenut nämä?