Verkosta apua masennuksen kanssa kamppailevalle nuorelle

Verkosta apua masennuksen kanssa kamppailevalle nuorelle Kuva 1 / 1

Nuoruusikä on kehitysvaihe, jossa irrottaudutaan lapsuuden perheestä ja itsenäistytään (1). Ohimenevät masennuksen tunteet voivat liittyä normaaliin murrosikään, mutta hoitoa vaativa sairaus voi myös naamioitua häiriökäyttäyty­miseksi (2). Psyykkisesti oireilevat nuoret eivät useinkaan kerro vaikeuksistaan aikuisille, ja masennus voi jäädä tunnistamatta (3). Vain alle puolet apua tarvitsevista nuorista on riittävän avun piirissä (4).

Nuoren masennusta kannattaa hoitaa ja lapsuudenaikaisia häiriöitä voidaan ratkaista, kun nuori kykenee kohtaamaan asioita kypsästi (1). Nuorten masennuksen paranemisennuste on hyvä ja kahden vuoden kuluttua oireiden alkamisesta 90 % on toipunut (5). Masennus kuitenkin uusiutuu herkästi ja ennuste on huonompi, jos nuorella on samanaikaisesti muita mielenterveysongelmia (3).

Kansallisen mielenterveys- ja päihdesuunnitelman mukaan asiakkaiden osallisuutta tulee lisätä palvelujärjestelmän suunnittelussa (6). Nuorten ääni ei silti kuulu heitä koskevissa ­asioissa riittävästi (7). Terveydenhuollon toimintaympäristön muuttuminen (8) haastaa ­kehittämään uudenlaisia hoitomenetelmiä mielenterveyspalveluihin.

Halusimme lisätä ymmärrystä nuorten tarpeista. Seitsemänkymmentä masennus- tai ­ahdistusoireiden vuoksi nuorisopsykiatrisen avohoidon tutkimusvaiheessa olevaa nuorta kirjoitti huolistaan ja toiveistaan internet-pohjaiseen Depis.Net-ohjelmaan. Ohjelma sisälsi tietoa ja tehtäviä, jotka liittyivät mm. hyvinvointiin ja masennuksen hoitoon (9). Nuoret kirjau­tuivat ohjelmaan kotikoneelta salasanalla ja työskentelivät itsenäisesti kuuden viikon ajan ­ammattitaitoisen tuutorin valvoessa kirjoitusten sisältöä. Vastaukset analysoitiin laadullisen tutkimuksen menetelmällä.

”Synkkyys on kaunista”

”Suuntaa etsin umpikujasta... käännyn takaisin turhaan; etsien valoa. Löydän elämästäni tummia elementtejä: surua, vihaa (paljon, paljon, paljon vihaa), epätoivoa ja tuskaa. Synkkyys on kaunista. synkkyydestä tietoinen olen itsekin, sairaana itseäni en pidä. Tuntuu kuin tämä olisi vain kilpa­juoksua kuoleman kanssa, odotellessa sitä auttavaa kättä, pientä ääntä, joka sanoisi ettei enää tarvitse juosta, olet jo voittanut kuoleman. jos tartun käteesi, lupaatko ettet petä minua?”

Tutkimuksemme nuorille identiteetin rakentumista värittivät epävarmuus ja jopa viha itseä kohtaan. Ulkonäköpaineet olivat arkipäivää. Kouluunmeno saattoi tuntua sietämättömältä. Pahimmillaan nuori pelkäsi romahtavansa jännittäessään kouluun menoa. Motivaation puute ja jaksamattomuus tekivät myös vapaa-ajasta työlästä. Sohvalta ei jaksettu nousta ylös, vaikka toiveena oli mielekäs vapaa-aika ja harrastaminen. Nuorten kärsimysten lista oli pitkä ja huolet ulottuivat laajasti elämän osa-alueille, kuten ihmissuhteisiin, arkeen ja omaan hyvinvointiin.

Tutkimusten mukaan mielenterveyden ­häi­riöistä kärsivät nuoret kohtaavat syrjintää ­kaverien, omaisten ja koulun taholta (10), mikä ­vaikeuttaa pääsyä hoidon piiriin (11). Tämän tutkimuksen nuoret kertoivat kaverisuhteiden jopa päättyneen, kun mielenterveyden pulmat tulivat esille. Nuoret kärsivät yksinäisyydestä ja toivoivat voivansa jutella huolistaan perheen­jäsenille tai ystäville. Joillakin nuorilla ei yksinkertaisesti ollut ketään kenelle kertoa asioistaan, joten synkkien mietteiden kanssa yritettiin pärjätä yksin.

Verkkopalvelussa 
kynnys on matalalla

”Ja mun pitää myöntää, että tätä solmua mä en ehkä sittenkään pysty ihan itse aukaisemaan…”

Nuorisopsykiatrisen avohoidon tutkimus­vaiheessa olevat nuoret kamppailivat lukuisten huolien kanssa. He toivoivat saavansa apua ja mahdollisuuden jutella asioistaan. Asioista ei kuitenkaan aina uskallettu puhua, sillä mielenterveyden häiriöihin liittyy pelko syrjityksi ­tulemisesta.

Mielenterveyden häiriöiden varhaiseen tunnistamiseen tulisi kiinnittää huomiota ja mahdollistaa nuorille matalan kynnyksen pääsy ­palvelujen piiriin. Koulut ja kouluterveydenhuolto ovat tässä avainasemassa. Nuorille tar­vitaan heidän tarpeisiinsa vastaavia menetelmiä, joissa nuoruusiän erityispiirteet otetaan huomioon. Lasten tai aikuisten palvelut eivät sellaisinaan aina sovi nuorille.

Internet-pohjainen Depis.Net-ohjelma tarjoaa nuorille vaihtoehtoisen kommunikointimah­dollisuuden ja vahvistaa nuorten omia selviytymiskeinoja tavanomaisen avohoidon rinnalla. Internet voi tarjota kanavan avun saamiseen, mikäli ohjelmaan pääsy on helppoa, tuen saanti on turvattu ja tietosuoja-asioista huolehdittu. Internet-pohjaisten mielenterveyspalvelujen etuina voidaan pitää niiden riippumattomuutta kellonajoista ja välimatkoista.

Syrjäytymisen ehkäisyssä kaikki keinot käyttöön

Suomessa jää päivittäin kymmenen nuorta työkyvyttömyyseläkkeelle, heistä joka kolmas mielenterveyden häiriön vuoksi (12). Monet mielenterveyden häiriöt alkavat lapsuudessa tai nuoruudessa, 75 % ennen 25. ikävuotta (13). Noin neljännes nuorista kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä (4). Mielenterveyshäiriöiden taakka on raskaimmillaan nuoruudessa ja nuoressa aikuisuudessa (14). Masennustilojen yleisyys nuorilla on noin 6 % (15). Nuorten itsemurhat ovat viime vuosikymmeninä vähen­tyneet, mutta suomalaisnuorten itsemurha­kuolleisuus on kansainvälisissä vertailuissa edelleen suuri (16).

Elämänlaatu Suomessa on pääasiassa hyvä (17). Kansainvälisissä selvityksissä todetaan, ­että suomalaiset ovat tyytyväisiä hyviin koulutusmahdollisuuksiin ja asumisen laatuun (18) ja luottavat sosiaali- ja terveysjärjestelmään (19). Suomessa tavoitellaan kansainvälistä osaa­misen kärkeä (20) ja kaikille nuorille luvataan mahdollisuus koulutukseen tai työhön (21). ­Silti 5 % nuorista syrjäytyy ja jää ilman koulutusta (22). Mielenterveyden häiriöiden merkitys syrjäytymiskehityksessä on kuitenkin merkit­tävä (23).

Internet on ympäristönä nuorille tuttu, joten sen välityksellä voidaan tarjota hyviä uusia mahdollisuuksia nuorten mielenterveyspalvelujen tueksi. Hoitohenkilökunnan tulisikin ottaa ­informaatioteknologian keinot käyttöön osaksi laadukasta hoitotyötä.

Tutkimus liittyy Turun yliopiston ja professori ­
Maritta Välimäen johtamaan Depis.Net-hankkeeseen (CC-NAPN-19309), jonka tavoitteena on ­kehittää masennuksesta kärsiville nuorille tutkittuun tietoon perustuvia ja informaatio­teknologiaa hyödyntäviä hoitomenetelmiä. Hankkeen rahoittajia ovat Suomen Akatemia (8214245), Paulon Säätiö, Yrjö Jahnssonin säätiö (5920), Varsinaissuomen sairaanhoitopiiri (13893), Kulttuuri­rahasto ja Säätiöiden Professoripooli. Tutkimus­hankkeella on eettisen toimi­kunnan lausunto ja kahden sairaanhoitopiirin johtokunnan lupa (koodi: R08075H).

Kirjoitus perustuu artikkeliin 
Anttila K, Anttila M, Kurki M, Hätönen H, Marttunen M, 
Välimäki M. Concerns and hopes among adolescents attending adolescent psychiatric outpatient clinics. Child and Adolescent Mental Health 2014, doi:10.1111/camh.12074.

Kirjoittajat:

Katriina Anttila
…
TtM…
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos ja HYKS Lastenpsykiatria

Minna Anttila…
TtT, …
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos ja TYKS

Marjo Kurki…
TtT,…
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos ja Vantaan kaupunki, Mielenterveyspalvelut

Heli Hätönen…
TtT…
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

Mauri Marttunen…
LT, professori
…Helsingin yliopisto, kliininen laitos, THL ja HYKS, psykiatrian tulosyksikkö

Maritta Välimäki…
TtT, professori ja ylihoitaja…
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos ja TYKS

Artikkeli on julkaistu Lääkärilehdessä 16/2015. Lue alkuperainen artikkeli kirjallisuusviitteineen tiedostosta.


Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi