Voiko tai pitääkö raskaana olevaa rokottaa?

Voiko tai pitääkö  raskaana olevaa rokottaa? Kuva 1 / 1

Useat rokotteet ovat todennäköisesti turvallisia myös raskauden aikana annettuina. Lähes kaikissa kansallisissa ja kansainvälisissä asiantuntijasuosituksissa ja -kannanotoissa eläviä mikrobeja sisältävien rokotteiden antamista raskauden aikana pidetään kuitenkin pääsääntöisesti vasta-aiheisena. Tämä perustuu siihen teoreettiseen huoleen, että rokotteen sisältämä mikrobi voisi infektoida sikiön ja ai­heuttaa samantapaista haittaa kuin varsinainen taudinaiheuttajakin. Sen sijaan inaktivoituja rokotteita voi useimpien suositusten mukaan antaa raskauden aikanakin, jos rokottamisen hyödyt katsotaan haittoja suuremmiksi.

Raskauden aikana annettu rokote voi teoriassa olla hyödyksi neljällä eri tavalla. Ensinnäkin rokotus suojaa odottavaa äitiä itseään. Äidin suojaaminen infektiolta suojaa myös hänessä kehittyvää sikiötä. Äidissä rokottamisella aikaansaadut vasta-aineet voivat sikiöön siirryt­tyään suojata syntynyttä lasta ensimmäisten elinkuukausien aikana. Rokotuksella suojattu äiti ei myöskään lapsen syntymän jälkeen sairastu infektioon yhtä herkästi kuin rokottamaton – eikä siten voi tartuttaa vastasyntynyttä lastaan.

Raskaana oleville suositeltavat rokotukset

Influenssa on raskaana oleville vaarallisempi kuin muulle samanikäiselle väestölle. Useat epidemiologiset tutkimukset ovat lisäksi osoittaneet, että ras­kaus lisää myös tavallisen kausi-influenssan komplikaatioiden riskiä. Raskaana olevilla on enemmän perusterveydenhuollon käyntejä hengitystieoireiden vuoksi kuin muilla samanikäisillä.

Raskauden influenssakomplikaatioita lisäävän riskin vuoksi yhä useammissa maissa on viime vuosina lisätty raskaana olevien kausi-­influenssarokote rokotussuosituksiin.

Sen lisäksi, että influenssarokotteella pystytään suojaamaan äitiä raskaudenaikaiselta vakavalta influenssalta, on myös viitteitä siitä, että syntyvä lapsi saa rokotteesta suojaa. Haitallista vaikutusta raskauden lopputulokseen influenssarokotuksilla ei ole todettu olevan yhdessäkään tutkimuksessa.

Rokotteet, jotka voi raskauden aikana antaa kuten muulloinkin

Difteria- ja tetanustoksoideja sisältäviä kurkkumätä-jäykkäkouristusrokotteita (dT) tai pelkkiä jäykkäkouristusrokotteita on käytetty kehitysmaissa vastasyntyneiden ja heidän äitiensä jäykkä­kouristuksen torjuntaan 1980-luvun alusta alkaen. Vuosikymmenten aikana kymmenet miljoonat raskaana olevat naiset kehitysmaissa ovat saaneet näitä rokotteita. Suureksi osaksi juuri odottavien äitien rokottamisen seurauksena tappava neonataalitetanus on maailmassa vähentynyt dramaattisesti. Vaikka neonataalitetanuksen riskiä ei Suomen oloissa käytännössä ole, laajasta raskaana olevien rokottamisesta kertyneen kokemuksen perusteella uskalletaan sanoa, että kurkkumätä-jäykkäkouristusrokote voidaan antaa raskaana olevalle samoin perustein kuin muillekin.

Rokotteet, joita voi erityistilanteissa antaa raskauden aikana

Monia hyvin erilaisia rokotteita todennäköisesti voi antaa täysin turvallisesti raskauden aikanakin, mutta todellisuudessa vain ani harvoin niitä on välttämättä annettava juuri silloin. Raskauden aikana rokote annetaan, jos henkilöllä on todellinen vaara saada tartunta.

Raskauden aikana sairastettu hepatiitti B -infektio voi olla hyvin vaikea. Selvässä altistustilanteessa hepatiitti B -rokote tulee antaa myös raskauden aikana. Samoin tulee rokottaa hepatiitti B -riskiryhmään kuuluva, verinäytetutkimusten (HBsAg, HBsAb ja HbcAb) perusteella tartunnalle altis odottava äiti, jos hän ennestään on puutteellisesti rokotettu.

Hepatiitti A -rokotteen raskaudenaikaisesta käytöstä on vähän tutkittua tietoa. Ruotsalainen asiantuntijaryhmä katsoi vuonna 2007, että hepatiitti A -rokotteen voi antaa raskaana olevalle siinä kuin muillekin. Amerikkalaissuosituksessa arvioidaan, että rokotteen voi antaa hyötyjen ylittäessä haitat.

Puutiaisaivotulehdusrokotteen haitallisuudesta raskauden aikana annettuna ei ole näyttöä, mutta tämänkin rokotteen raskaudenaikaisesta käytöstä on olemassa vähän tietoa. Sama pätee myös itse infektioon: sen ei tiedetä lisäävän keskenmenojen tai sikiövaurioiden riskiä, mutta tietoa on niukalti. Altistumisvaaran ollessa ilmeinen rokotteen voi antaa raskauden aikanakin.

Kumpaakin hepatiittirokotetta ja puutiais­aivotulehdusrokotetta on viime vuosina annettu runsaasti kansallisen rokotusohjelman kohderyhmiin kuulumattomille heidän omalla kustannuksellaan. Näiden tehokkaiden ja laajassa käytössä hyvin turvallisiksi osoittautuneiden rokotteiden kohtalaisen väljä käyttö ei sinänsä ole paheksuttavaa, kunhan rokotettaville ei anneta liioiteltua kuvaa sairastumisriskistä.

Edellisten lisäksi on joukko matkailijoille joskus tarpeellisia rokotuksia, joita voidaan antaa raskauden aikana, jos altistumisvaara on merkittävä. Näitä ovat mm. Japanin aivotulehdus­rokote, kolerarokote, meningokokkirokote, inaktivoitu lavantautirokote ja poliorokote.

Pneumokokki-, Hib-, ja meningokokkirokotteet tulee antaa, jos raskaana olevalta on poistettu tai poistetaan perna eikä hänellä ole riittävää rokotussuojaa. Pneumokokkirokotetta tulee harkita raskauden aikana kansallisissa suosituksissa määritellyille riskiryhmille ja meningokokkirokotetta altistustilanteessa samoin perustein kuin muillekin. Epäilyttävän pureman jälkeisessä altistustilanteessa voi antaa myös rabiesrokotteen.

Suomessa ei ole toistaiseksi katsottu aiheelliseksi suositella hinkuyskärokotusta raskaana oleville, vaan tautivaaraa pyritään pienentämään rokottamalla muita väestöryhmiä.

Rokotteet, joita ei pidä antaa raskauden aikana

Eläviä rokotteita ei suositella annettavaksi raskauden aikana, lukuun ottamatta keltakuumerokotetta silloin, kun altistumisriski on merkittävä.

MPR- ja vesirokkorokotteiden antamista raskauden aikana ei ainakaan toistaiseksi pidetä hyväksyttävänä. Kaikki nämä taudit voivat kuitenkin uhata äidin tai syntymättömän lapsen hyvinvointia. Erityisesti on syytä pelätä vihuri­rokon sikiövaikutuksia. Siksi taudille alttiin raskaana olevan rokottaminen saattaisi epidemia­tilanteessa joskus olla parempi vaihtoehto kuin jäädä odottamaan, että hän sairastuu itse tautiin.

Lavantautirokotteista on syytä käyttää inaktivoitua vaihtoehtoa. BCG-rokotetta ja rotavirusrokotetta ei suositella aikuisille muutenkaan, joten niiden käyttö raskauden aikana ei ole mitenkään perusteltavissa.

Vaikka eläviä rokotteita ei suositellakaan raskauden aikana, on tärkeää tiedostaa, että niiden haitallisuudesta ei ole mitään näyttöä. Maailmalta on kertynyt tietoa kymmenistätuhansista raskauksista, joiden aikana – usein juuri herkässä alkuvaiheessa – on epähuomiossa tai tarkoituksella annettu eläviä rokotteita. Mitään tavallisuudesta poikkeavaa näiden raskauksien kulussa tai syntyneissä lapsissa ei kuitenkaan ole ilmennyt. Näin ollen raskauden aikana annettu elävä tai mikä tahansa rokote ei voi koskaan olla peruste raskauden keskeytykselle.

Vasta hiljattain yleiseen käyttöön tullutta papilloomavirusrokotetta ei varovaisuussyistä suositella raskaana oleville, vaikka kysymyksessä onkin inaktivoitu rokote.

Terhi Kilpi
LT, tutkimusprofessori, osaston johtaja

Tuija Leino
LT, ylilääkäri

Hanna Nohynek
LT, ylilääkäri, Rokotusohjelmayksikön päällikkö

THL, Rokotusten ja immuunisuojan osasto

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 50–52/12.

Oletko jo lukenut nämä?