Voiko vatsan turvotusta hoitaa?

Voiko vatsan turvotusta hoitaa? Kuva 1 / 1

Vatsan turvotus on yksi tavallisimmista vatsaoireista. Yhdysvaltalaisen haastattelututkimuksen mukaan 16 % vastanneista aikuisista oli kärsinyt vatsan turvotuksesta viimeksi kuluneen kuukauden aikana (1).

Vatsan turvotus liittyy läheisesti ärtyvä suoli -oireyhtymään (IBS). Jopa 90 %:lla näistä potilaista esiintyy vatsan turvotusta ja 60 % heistä pitää sitä hankalimpana oireenaan (2).

Vatsan turvotuksella tarkoitetaan toisaalta henkilön omaa tuntemusta ilmatäytteisestä vatsasta, toisaalta vatsan ympärysmitan kasvua. Kolme neljästä turvotuspotilaasta arvioikin vatsansa kasvavan turvotuksen tunteen myötä. Tutkimusten mukaan todellisuudessa vatsan ympärys kasvaa noin puolella potilaista. Heillä ympärysmitan kasvu voi olla huomattavaakin, jopa yli 10 cm (3).

Turvotuksen tunteen ja näkyvän turvotuksen syyt todennäköisesti eroavat jossain määrin toisistaan. Hyvänlaatuiselle toiminnalliselle turvotukselle on tyypillistä vatsan turpoaminen päivän mittaan aterioiden jälkeen ja turvotuksen häviäminen yön aikana.

Mistä turvotus johtuu?

Vatsan turvotus on monitekijäinen ja monimuotoinen tila (4,5). Sen syntymekanismit tunnetaan edelleenkin huonosti, ja todennäköisesti taudin synty vaihtelee eri yksilöiden välillä ainakin jossain määrin. Sen vuoksi tämän hyvänlaatuisen tilan hoito voi olla haastavaa.

Vatsan turvotuksesta kärsivät potilaat aistivat maha-suolikanavan venytystä tavallista herkemmin (5). Aistimus rekisteröidään keskushermostossa, mihin psyykkisillä tekijöillä on vaikutusta. Tämä aivo-suoliakseli toimii myös toiseen suuntaan, joten psyykkiset tekijät voivat pahentaa turvotusta.

Autonomisen hermoston toimintahäiriö näyttää myös vaikuttavan turvotuksen tunteeseen. Sympaattisen hermoston aktivaatio nimittäin lisää maha-suolikanavan venytyksen aistimista toiminnallisissa vatsavaivoissa.

Potilaat reagoivat maha-suolikanavan täyttymiseen poikkeavasti: maha-suolikanavan täyttymisen seurauksena pallea laskeutuu ja vatsalihakset veltostuvat saaden aikaan turpoamisen (4,6). On myös viitteitä siitä, että turvotuksesta kärsivillä potilailla on heikommat vatsalihakset kuin verrokeilla (7).

Yllättäen näyttäisi siltä, ettei suolistokaasun määrä ole potilailla yleensä lisääntynyt. Sen sijaan kaasun käsittely poikkeaa terveistä. Koetilanteessa maha-suolikanavaan infusoitu kaasu jääkin suolistoon ja aiheuttaa potilaille turvotusta ja vatsaoireita selvästi enemmän kuin verrokeille (8).

Joidenkin potilaiden paksusuolen mikrobikanta poikkeaa terveestä. Suolen limakalvoilla on kuvattu myös lievää tulehdusreaktiota sekä ohutsuolen bakteeriylikasvua (9).

Naiset sairastavat vatsan turvotusta useammin kuin miehet, minkä vuoksi hormonaalisilla tekijöillä arvellaan olevan merkitystä (4,5). Vaikka osan tästä erosta on arveltu selittyvän erilaisella sukupuolten välisellä oireiden kokemisella, jopa 40 %:lla naisista oireisto tyypillisesti pahenee ennen kuukautisia ja kuukautisten aikana. Vatsan turvotus on myös yksi tavallisimmin raportoiduista kuukautisoireista. Lisäksi ylipaino näyttäisi altistavan turvotukselle (5).

Mikä auttaa turvotukseen?

Oireet ja syntymekanismi ovat aina yksilöllisiä. Siksi esimerkiksi kuitu saattaa auttaa enemmän yhtä kuin toista. Suurin osa hoidoista kaipaisi myös enemmän tutkimustuloksia, jotta voitaisiin puhua varmasta tehosta.

1. Kuidut

Mikäli potilaalla esiintyy näkyvää turvotusta, helpottaa ummetuksen hyvä hoito yleensä olennaisesti oiretta. Kuitulisäksi kannattaa suositella liukenevaa psylliumkuitua. Viljatuotteiden liukenematon kuitu saattaa nimittäin jopa pahentaa turvotusta.

2. Liikunta

Potilaan kannattaa harrastaa liikuntaa ja vahvistaa keskivartalolihaksiaan, sillä liikunta lisää suoliston liikkuvuutta ja kaasun läpikulkua. Lisäksi on olemassa viitteitä siitä, että turvotuksesta kärsivillä potilailla on huono lihaskunto.

3. FODMAP-hiilihydraatti

Merkittävä edistysaskel niin vatsan turvotuksen kuin ylipäätään ärtyvän suolen oireyhtymän hoidossa on viime vuosina laajentunut tieto imeytymättömien ns. FODMAP-hiilihydraattien (fermentable, oligo-, di- and monosaccharides and polyols) merkityksestä oireiden synnyssä (10). Näiden hiilihydraattien välttäminen on lupaava hoitokeino vatsan turvotukseen, mutta vaatii potilaalta paneutumista ravinnon koostumukseen. Usein ruokavalion toteuttamiseen tarvitaankin ravitsemusterapeutin apua.

Koska tiukka FODMAP-ruokavalio kapeuttaa ruokavaliota huomattavasti, kannattaa sen laajuus suunnitella potilaalle sopivaksi: joskus pelkkä sokerialkoholien, laktoosin, palkokasvien, sipulikasvien sekä kaalien välttäminen riittää (10). Vaikka FODMAP-ruokavalion teho on osoitettu kontrolloiduissa poikittaistutkimuksissa (11), ei siitä välttämättä ole kaikille potilaille apua.

4. Probiootit

Probiooteilla on tehty paljon tutkimuksia ärtyvän suolen hoidossa (12). Eniten on tutkittu laktobasilleja ja bifidobakteereita. Vaikka monissa tutkimuksissa on osoitettukin, että probiooteista on hyötyä ärtyvän suolen ja vatsan turvotuksen hoidossa, vielä ei virallista suositusta niiden käytöstä pystytä antamaan.

Koska probiootit ovat käyttäjälleen varsin vaarattomia ja niiden tehosta on kontrolloiduissa tutkimuksissakin näyttöä, kannattaa turvotuspotilaan kokeilla niitä. Kannattanee valita useita eri probioottikantoja sisältävä valmiste. Hoitokokeilun tulee olla riittävän pitkä, vähintään kuukauden mittainen.

5. Antbiootti

Antibioottien, etenkin suolesta imeytymättömän antibiootin, rifaksimiinin, on osoitettu helpottavan vatsan turvotusta. Tämä pätee etenkin ripulipainotteista ärtyvää suolta sairastaville potilaille (9). Hyöty näyttäisi kestävän jopa kolmen kuukauden ajan 12 viikon antibioottikuurin jälkeen.

Rifaksimiinin laajempaa käyttöä on kuitenkin rajoittanut huoli vakavien taudinaiheuttajien resistenttien kantojen muodostumisesta, joten antibiootin käyttöä vatsan turvotuksen rutiinimaisena hoitona ei voi suositella. Vaikeissa tapauksissa gastroenterologin harkinnan mukaan antibiootin käyttö kuitenkin voi tulla kyseeseen.

6. Muut lääkkeet

Pintajännitystä vähentäviä ja kuplia rikkovia lääkkeitä (simetikoni ja dimetikoni) voi kokeilla, joskaan näyttöä niiden hyödystä vatsan turvotuksen hoidossa ei juurikaan ole.

Ummetuspainotteisen ärtyvän suolen hoitoon tarkoitettujen lubiprostonin ja linaklotidin on osoitettu myös vähentävän vatsan turvotusta (5). Prukalopridi ja linaklotidi ovat Suomessakin saatavilla.

Alfagalaktosidaasi vähensi pienessä tutkimuksessa terveillä koehenkilöillä huonosti sulavia hiilihydraatteja sisältävän aterian jälkeisiä oireita (14). Kontrolloituja tutkimuksia entsyymivalmisteen tehosta aikuispotilaille ei ole.

Selektiivisiä serotoniinin takaisinoton estäjiä (SSRI-lääkkeet) sekä pieniannoksisia trisyklisiä masennuslääkkeitä on käytetty turvotuksen hoitoon vähentämään viskeraalista hypersensitiivisyyttä (5). Tutkimustulokset niiden tehosta ovat ristiriitaisia, mutta osa potilaista vaikuttaisi niistä hyötyvän.

Spasmolyyttejä on käytetty turvotuksen hoidossa hillitsemään hypersensitiivisen suolen liikkuvuutta. Tutkimustulokset spasmolyyttien tehosta ovat niin ikään ristiriitaisia. Toisaalta liikkuvuuden vähentäminen voi ainakin teoriassa pahentaa kaasun kertymistä suoleen.

7. Psykoterapia

Psyykkisten tekijöiden merkitys vatsan turvotuksessa on epäselvä. Vatsan turvotuksesta kärsivillä potilailla on joissakin tutkimuksissa raportoitu enemmän masentuneisuutta, paniikkihäiriötä ja unihäiriöitä (5). Stressi ja muut kuormitustekijät kannattaa siten kartoittaa.

Pelkästään vatsan turvotuksen hoidossa ei psykoterapiasta ole tehty tutkimuksia. Ärtyvä suoli -oireyhtymää sairastavien hoidossa psykoterapiasta, etenkin kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta, on osoitettu olevan hyötyä (15), joten vaikeissa tapauksissa voi tätäkin hoitomuotoa harkita.

Hoidon oltava yksilöllistä

Hoitaessaan vatsan turvotusta lääkäri hoitaa monimuotoista oirekuvaa, jonka taustalla on useita eri mekanismeja. Vaikka edistystä tämän yleisen oireen ymmärryksessä on viime vuosina tapahtunut, turvotuksen syntymekanismit tunnetaan edelleen huonosti.

Yksityiskohtaisia kansainvälisiä hoitosuosituksia vatsan turvotukseen ei ole olemassa. Hoitotutkimuksetkin liittyvät yleensä ärtyvän suolen tai toiminnallisen dyspepsian tutkimuksiin, joissa turvotus on ollut yhtenä arvioitavana oireena.

On todennäköistä, että vatsan turvotuksen tunne sekä näkyvä turvotus poikkeavat jossain määrin toiminnaltaan toisistaan. Potilaan hoito pitääkin räätälöidä yksilöllisesti. Hoitoon voi kuulua ruokavaliohoito, probiootit, lääkkeet ja psykoterapiakin.

Kirjoittanut:
Matti Ristikankare
LT, apulaisylilääkäri
Helsingin kaupunki, sosiaali- ja terveysvirasto, Laakson sairaala

Kuva:
Panthermedia

Kirjallisuutta:
1 Sandler R, Stewart W, Liberman J, Ricci J, Zorich N. Abdominal pain, bloating, and diarrhea in the United States: prevalence and impact. Dig Dis Sci 2000;45:1166-71.
2 Lembo T, Naliboff B, Munakata J ym. Symptoms and visceral perception in patients with pain-predominant irritable bowel syndrome. Am J Gastroenterol 1999;94:1320-6.
3 Houghton L, Lea R, Agrawal A, Reilly B, Whorwell P. Relationship of abdominal bloating to distention in irritable bowel syndrome and effect of bowel habit. Gastroenterology 2006;131:1003-10.
4 Azpiroz F, Malagelada JR. Abdominal bloating. Gastroenterology 2005;129:1060-78.
5 Seo AY, Kim N, Oh DH. Abdominal bloating: pathophysiology and treatment. J Neurogastroenterol Motil 2013;19:433-53.
6 Villoria A, Azpiroz F, Burri E, Cisternas D, Soldevilla A, Malagelada JR. Abdomino-phrenic dyssynergia in patients with abdominal bloating and distension. Am J Gastroenterol 2011;106:815-9.
7 Sullivan SN. A prospective study of unexplained visible abdominal bloating. N Z Med J 1994;107:428-30.
8 Serra J, Azpiroz F, Malagelada JR. Impaired transit and tolerance of intestinal gas in the irritable bowel syndrome. Gut 2001;48:14-19.
9 Issa B, Wafei N, Whorwell P. Abdominal bloating and distension: what is the role of microbiota. Dig Dis Sci 2012;57:4-8.
10 Hillilä M, Laatikainen R. Onko ärtyvän suolen oireyhtymän ruokavaliohoito selkiytymässä? Fermentoituvien hiilihydraattien rajoituksella lupaavia tuloksia. Suom Lääkäril 2012;35:2377-82.
11 Halmos E, Power V, Shepherd S, Gibson P, Muir J. A diet low in FODMAPs reduces symptoms of irritable bowel syndrome. Gastroenterology 2014;146:67-75.
12 Korpela R, Niittynen L. Probiotics and irritable bowel syndrome. Microb Ecol Health Dis. 2012 Jun 18;23.doi: 10.3402/mehd.v23i0.18573.
13 Tack J, Stanghellini V, Dubois D, Joseph A, Vandeplassche L, Kerstens R. Effect of prucalopride on symptoms of chronic constipation. Neurogastroenterol Motil 2014;26:21-7.
14 Di Stefano M, Miceli E, Gotti S, Missanelli A, Mazzocchi S, Corazza GR. The effect of oral alpha-galactosidase on intestinal gas production and gas-related symptoms. Dig Dis Sci 2007;52:78-83.
15 Ford AC, Quigley EM, Lacy BE ym. Effect of antidepressants and psychological therapies, including hypnotherapy, in irritable bowel syndrome: systematic review and meta-analysis. Am J Gastroenterol 2014;109:1350-65.

Tekstistä on poistettu maininta tegaserodi nimisestä lääkkeestä. Syynä poistoon on se, että lääke ei koskaan ehtinyt Suomen markkinoille. Muualtakin se on vedetty pois epäiltyjen sydän- ja verenkiertoelimistön haittavaikutusten vuoksi.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi