Miten tarttua työntekijän muistipulmiin?

Miten tarttua työntekijän muistipulmiin? Kuva 1 / 1

Muistin ja tiedonkäsittelyn merkitys on korostunut viime vuosina muuttuneessa työelämässä. Nopea ja joustava tiedon prosessointi sekä aivojen mukautuminen uusiin haasteisiin edellyttävät hyvää aivoterveyttä. Lievätkin muistin ja tiedonkäsittelyn ongelmat saattavat heikentää merkitsevästi henkilön työkykyä. Muistisairauksien varhaisen diagnostiikan ja hoidon korostaminen on lisännyt väestön tietoisuutta muistisairauksista ja -oireista.

Etenevien muistisairauksien ilmaantuvuus kasvaa iän myötä. Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä noin 7 000–10 000 työikäistä henkilöä, jotka sairastavat etenevää muistisairautta, vaikka työikäisten muistipulmien syyt selittyvätkin useimmiten muilla tekijöillä. Näitä lievempiä muistipulmiakaan ei ole syytä vähätellä, koska ne heikentävät merkittävästi työkykyä ja elämänlaatua.

Vuonna 2012 suomalaisista työikäisistä 17 % koki muistinsa ja/tai keskittymiskykynsä heikentyneen merkittävästi. Yli 55-vuotiaiden joukossa vastaavia oireita koki lähes joka neljäs työntekijä. Muisti- ja keskittymisvaikeuksien kanssa ilmenee usein myös jaksamiseen, uneen ja mielialatekijöihin liittyviä oireita (1). Tietotyön ja kiireen lisääntymisen aiheuttama kognitiivisten vaatimusten kasvu altistaa muisti­vaikeuksille ja näkyy lisäksi työuupumuksena, mieliala- sekä uniongelmina. Nämä tekijät ovat useimmiten muistioireiden taustalla myös erikoissairaanhoidon muistipoliklinikoiden työikäisessä asiakaskunnassa (2).

Mikä vaikutus koetuilla muistioireilla ja niiden taustalla olevilla tekijöillä on henkilön riskiin sairastua varsinaisiin eteneviin muistisai­rauksiin? Koetut muistioireet ja pitkäaikainen masennus näyttävät lisäävän näiden sairauk­sien riskiä (3). Tulevaisuus näyttää, millaisia muutoksia vuosia kestänyt uupumus tai aivojen ylikuormitus saa aikaan aivotoiminnoissa.

Työurien pidentämiseen tähtäävät toimen­piteet tulevat lisäämään paitsi koettujen muistivaikeuksien, myös varsinaisten muistisairauk­sien esiintyvyyttä työikäisillä. Muistiongelmien huomioiminen ja syiden selvittäminen sekä ­ennaltaehkäisy tulevat yhä tärkeämmiksi työterveyshuollossa ja perusterveydenhuollossa. Aivoterveyden vaaliminen vauvasta vaariin on tuotu esille myös STM:n työryhmän laatimassa kansallisessa muistiohjelmassa vuosille 2012–20 (4).

Suomalaisessa työterveyshuollossa ei tällä hetkellä ole käytössä yhtenäistä toimintamallia tai menetelmiä työikäisten muistiongelmien tunnistamiseen, tutkimiseen ja seurantaan. Käytössä olevat muistitestit (MMSE, CERAD) eivät ole riittävän herkkiä tunnistamaan työikäisen muistioireen varhaisvaihetta, ja helposti ­toteutettavan seulontamenetelmän tarve työ­terveyshuollossa on suuri. Hiljan on selvitetty yhden työkalun – TyöOptimi-kyselyn – käyttökelpoisuutta tiedonkäsittely- ja muisti­oireiden varhaisvaiheen tunnistamisessa ja seurannassa (5). Tulokset osoittivat, että kyselyn avulla voitiin tunnistaa kehittyvien muistioireiden suhteen riskiryhmässä olevia asiakkaita. Korkea TyöOptimi-indeksi ennusti myös sekä käyntejä työterveyshuollossa että sairauspoissaoloja lähivuosien aikana. Lisäksi ilahduttavaa on, että kysely näytti aktivoivan ajattelemaan ­aivoterveyttä ja työssä jaksamista sekä kannusti lähes kaikkia kyselyyn osallistuneita muuttamaan terveyskäyttäytymistään. Muistioireisiin tulisikin tarttua hyvissä ajoin, koska riskiryhmän tunnistaminen ja heihin kohdistuvien asianmukaisten interventoiden avulla voidaan tukea työntekijöiden terveyttä ja työkykyä.

Anne Remes
LT, professori
Itä-Suomen yliopisto

Kirjallisuutta

1. Perkiö-Mäkelä M. Hirvonen M. Työ ja terveys 2012 -haastattelututkimus. Työterveyslaitos 2013.
2. Remes AM, Turunen J, ­Ala-Mursula L. Työikäisten muistipulmat ­vaativat kohdennettua selvittelyä. Muistipoliklinikan lähetekäytännöt arviointitutkimuksen kohteena. Suom Lääkäril 2012;67:2535–40.
3. da Silva, Goncalves-Pereira M, Xavier M, Mukaetova-Ladinska EB. Affective disorders and risk of developing dementia: systematic review. Br J Psychiatry 2013;202:177–86. doi:10.1192/bjp.bp.111.10193.
4. Sosiaali- ja terveysministeriön ­raportteja ja muistioita 2012:10. Kansallinen muistiohjelma 2012–2020. Tavoitteena muisti­ystävällinen Suomi.
5. Ahveninen H, Rintala J, Ollikainen J, Suhonen J, Arola H. TyöOptimi-kysely auttaa tunnistamaan työssäkäyvän muisti- ja ­kognitiivisia oireita. Suom Lääkäril 2014:69;207–14.

Julkaistu Lääkärilehdessä 4/14.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi