Pelko pois mielen hallinnalla

Kivun lievitys lääkkeillä ei auta pelkoon ja ahdistukseen, jota kipu aiheuttaa.

Pelko pois mielen hallinnalla Kuva 1 / 1

− Kivun lievitys lääkkeillä ei auta pelkoon ja ahdistukseen, jota kipu aiheuttaa, muistuttaa Bernie Whitaker Hammaslääkäripäivien luennollaan.

Australialainen, Britanniassa asuva Whitaker on taustaltaan sairaanhoitaja ja työskennellyt pitkään myös yliopistonlehtorina. Sittemmin hän on väitellyt psykologian tohtoriksi ja kouluttaa nyt terveydenhuollon ammattilaisia potilaiden kivun ja pelon vähentämiseen mielen hallinnan keinon.

Whitaker korostaa, että kipu on monimutkainen ilmiö: se on tuntoaistimuksen ja kognitiivisten prosessien yhdistelmä. Kivun kokemukseen vaikuttavat esimerkiksi muistot aiemmista vastaavista toimenpiteistä sekä huomion kohdistuminen hoitotilanteessa.

– Toimenpidekipu eroaa muista kivun lajeista, Whitaker huomauttaa.

– Jopa vakavasti loukkaantuneet potilaat voivat vastustella pontevasti lääkärin tekemiä toimenpiteitä.

Samoin kuin aivot voivat muodostaa haamukipuaistimuksen menetetystä raajasta ilman todellista ärsykettä, ne voivat vaimentaa kivun kokemusta. Tällöin toimenpiteisiin liittyvä pelkokin lievenee. Tätä prosessia hammaslääkäri voi edesauttaa pelkäävän potilaan kohdatessaan tai lapsipotilaita hoitaessaan.

Pelko on yhteinen haaste

Hammashoitopelosta tulisi Whitakerin mielestä käyttää nimenomaan pelko-nimitystä, jos siitä on oikeasti kyse.

Pelolla on aina kohde, kun taas ahdistus on kokonaisvaltaisempi kokemus. Kun potilaan ahdistuneisuus kohdistuu esimerkiksi hoitotoimenpiteeseen liittyvään kipuun tai kontrollin tunteen menetykseen, se on aitoa pelkoa.

– Ahdistus-sanan käyttö on ongelman siirtämistä potilaaseen. Potilaan pelkoon pitäisi suhtautua niin, että se ei ole vain hänen ongelmansa.

Pelkoa ei tulisi Whitakerin mukaan myöskään vähätellä nimittämällä sitä fobiaksi. Esimerksi neulafobiaa ei ole olemassa; pistämiseen liittyy normaalisti jonkinlainen kipuaistimus, joten kyse ei ole epärationaalisesta pelosta täysin harmitonta asiaa kohtaan.

Tietoinen huomion harhautus auttaa

– Nostakaa etusormenne pystyyn ja katsokaa sitä. Sitten siirtäkää katseenne tänne eteen. Mitä tapahtuu? Whitaker havainnollistaa.

Samoin kuin havainto omasta sormesta muuttuu näkökentässä epätarkaksi, kun katse kohdistuu kauemmas, potilaan kipu ja pelko ikään kuin sumenevat huomion siirtyessä toisaalle.

Whitaker näyttää videon, jossa hän keskustelee äitinsä sylissä istuvan lapsen kanssa tämä pallopeliharrastuksesta, kun hoitaja ottaa verinäytteen kyynärtaipeesta. Kun poika vastailee Whitakerin kysymyksiin pelikentän tapahtumista ja siirtyy mielessään toimenpidehuoneesta pelikentälle, näytteenotto sujuu ongelmitta.

Hammaslääkärin käyttämä kieli vaikuttaa

Hammaslääkärin oma käyttäytyminen vaikuttaa paljon siihen, saako pelko potilaasta vallan. Whitaker suosittelee, että lääkäri esimerkiksi laskeutuu fyysisesti lapsipotilaan tasolle istumalla alas, jolloin kohtaaminen muuttuu tasa-arvoisemmaksi.

Hankalalla toimenpiteellä pelottelun sijaan potilasta voi rauhoittaa käyttämällä ilmaisuja, jotka viittaavat siihen, että ongelma on suhteellisen helposti hoidettavissa ja potilas pääsee lähtemään jopa etuajassa.

Myös hammashoitajan kanssa kommunikoidessa kannattaa käyttää kieltä, joka viittaa hoidettavana olevan vaivan ongelmattomuuteen. Hoitaja voi esimerkiksi kysyä tarvitseeko hammaslääkäri jotain tiettyä instrumenttia, mihin vastaus on että tarvetta on vain jollekin tavanomaisemmalle instrumentille.

Lapsipotilaiden kanssa voi olla hyvä turvautua toimenpiteiden ja instrumenttien uudelleennimeämiseen lapsenkielisiksi: paikallispuudutetta voidaan kutsua ”unitipoiksi” ja poraa ”hammaspeikon karkottimeksi”.

Lähde:
Dr. Bernie H. Whitakerin luento ”Mindful distraction and relaxation – a new approach to managing dental anxiety and pain” Hammaslääkäripäivillä 25.11.2016.

Kirjoittaja:
Tiina Lautala
toimittaja
Suomen Hammaslääkäriseura Apollonia

Kuva: Panthermedia

Julkaistu alunperin Hammaslääkärilehdessä 14/16.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi