10 kysymystä: Vaivana virtsarakkotulehdus

10 kysymystä: Vaivana virtsarakkotulehdus Kuva 1 / 1

Yleisimpiä virtsatietulehduksia on kolme ja ne ovat yleensä bakteerin aiheuttamia Virtsarakkotulehduksesta (kystiitti) puhutaan, kun tulehdus rajoittuu virtsaputkeen- ja rakkoon. Kun tulehdusta on munuaistasolla asti, puhutaan munuaisen ja munuaisaltaan tulehduksesta (pyelonefriitti). Virtsaputkitulehdus (uretriitti) on melko harvinainen ja muista poiketen usein sukupuolitauti.

Virtsarakkotulehdus on hengitystieinfektioiden jälkeen toiseksi yleisin infektio Suomessa. Niitä hoidetaan maassamme vuosittain satoja tuhansia. Ohessa 10 kysymystä virtsarakkotulehduksesta.

1. Kuka sairastuu?

Naiset sairastuvat virtsarakkotulehdukseen jo nuoresta iästä alkaen. Arvioiden mukaan 65-vuoden ikäisistä naisista puolella on ollut ainakin yksi tulehdus elämänsä aikana.

Miehet puolestaan sairastuvat virtsarakkotulehdukseen yleensä vasta vanhalla iällä. Tällöin tulehdukseen liittyy yleensä eturauhasen liikakasvu. Nuorilla ja keski-ikäisillä miehillä infektio on harvinainen.

2. Mistä virtsarakkotulehdus johtuu?

Virtsarakkotulehduksen aiheuttaa tavallisesti virtsaputkeen päässyt bakteeri, joka etenee edelleen virtsarakkoon. Bakteeri on yleensä potilaan oma ja tarttunut virstaputkeen suolistosta, välilihasta tai nivusista. Naisilla tulehdus on yleisempi, koska virtsaputki on lyhyempi kuin miehillä.

Jotkut naiset saavat tulehduksen seksin jälkeen, mutta silloinkin viruksen aiheuttavat useimmiten omat bakteerit. Etenkin vaihdevuosi-iästä johtuva limakalvon ohentuminen ja suojamekanismien heikentyminen voi seksuaalisesti aktiivisilla naisilla aiheuttaa toistuvia infektioita.

Virtsatieinfektioita esiintyy usein myös sairaalapotilailla, mikä johtuu osaltaan potilaan alentuneesta yleiskunnosta ja virtsarakkoon asetetun kestokatetrin pitkäaikaisesta käytöstä.

3. Lisääkö kylmettyminen tai uiminen tulehduksen riskiä?

Tämä on yleinen uskomus, jota ei ole voitu tutkimuksilla todistaa. Nykytiedon perusteella ei siis lisää.

4. Voiko virtsarakkotulehdus aiheuttaa munuaistulehduksen?

Kyllä. Infektio rajoittuu yleensä rakkoon, mutta se voi myös nousta virtsajohtimia pitkin munuaisiin. Tällaisessa tapauksessa potilaalla voi olla jokin anatominen poikkeavuus, joka selvitetään kuvantamistutkimuksilla. Munuaisallastulehdus voi syntyä myös verenkierrosta munuaisiin päässeen bakteerin seurauksena.

5. Millaisia oireita virtsarakkotulehdus aiheuttaa?

Tyypillisiä oireita ovat tihentynyt virtsaamistarve, kirvely ja alavatsan jomotus. Kipu ja kirvely korostuvat virtsaamisen lopussa. Virtsa voi olla sameaa, veristä ja tuoksua voimakkaalle.

Sen sijaan virtsaputkitulehduksessa kirvely on kovinta virtsaamisen alussa. Virtsaputkitulehduksen syynä voi olla sukupuolitauti, kuten klamydia ja tippuri. Kylki- ja selkäkipu, pahoinvointi, yleiskunnon lasku ja kuumeilu voivat merkitä munuaistason tulehdusta.

6. Miten virtsarakontulehdus todetaan?

Jos potilaalla ei ole aikaisemmin ollut virtsatietulehduksia, tilanne selvitetään laboratoriotutkimuksella.

Perusterveet naiset, joilla on ollut useita virtsarakontulehduksia, saatetaan hoitaa ilman laboratoriotutkimuksia. Ajatellaan, että nämä naiset tunnistavat infektion oireiden perusteella hyvin. Tällaiselle potilaalle voidaan myös antaa antibioottikuuri varalle kotiin ja potilas voi aloittaa kuurin omatoimisesti oireiden alkaessa. Jos nainen on raskaana tai sukupuolitauti on mahdollinen, tutkitaan tilanne aina laboratoriokokein.

Miesten virtsatietulehdus selvitetään aina laboratoriokokein ennen hoitopäätöksen tekoa.

7. Hoidetaanko bakteerivirtsaisuutta antibiootein?

Ainoastaan raskaana olevilla naisilla, koska raskaana olevilla bakteerivirtsaisuus lisää munuaistason virtsatietulehduksen ja myös ennenaikaisen synnytyksen vaaraa.

Muuten jatkuvakaan oireeton bakteerivirtsaisuus ei aiheuta munuaisille tai muulle terveydelle haittaa. Se ei myöskään johda infektioon.

8. Miten virtsarakkotulehdus hoidetaan?

Oireinen virtsatie-infektio hoidetaan antibiootilla. Kuurin kesto on yleensä 3–5 päivää. Oireiden pitäisi helpottaa pian hoidon alettua, noin 1–2 päivässä. Oireettoman bakteerivirtsaisuuden hoidosta ei katsota olevan hyötyä.

Virtsarakkotulehduksista suurin osa paranee yhdellä kuurilla. Antibioottiherkkyystutkimuksen perusteella saadaan tehokas antibiootti valittua oikein. Lisäksi voidaan vähentää antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen kehittymistä.

9. Tarvitaanko kontrollikäynti?

Tavallisen virtsarakkotulehduksen jälkeen kontrollikäyntiä ei tarvita. Lääkäriin tulee kuitenkin mennä, jos vaiva palaa neljän viikon kuluessa. Tällöin hoitoa ei siis saa aloittaa omatoimisesti. Raskaana olevilla virtsanäyte tutkitaan aina hoidon jälkeen.

10. Voiko virtsarakkotulehduksia ehkäistä?

Tavallisen käsi- ja intiimihygienian riittää tavallisesti tulehdusten ehkäisyyn. Liiallinen alapesu voi itse asiassa edistää virtsatieinfektioiden syntyä.

Jos virtsarakkotulehdus alkaa toistuvasti seksin jälkeen, kannattaa käydä virtsalla juuri ennen yhdyntää. Osalla tämäkään ei auta. Tällöin voi keskustella lääkärin kanssa siitä, voisiko yhdynnän jälkeen otettava antibiootti auttaa.

Jos virtsarakkotulehduksia on hyvin tiheään, voidaan erityistapauksissa kokeilla puolen vuoden ajan estohoitoa antibiooteilla. Myös kaupoista saatavien karpalovalmisteiden (mehu ja kapselit) tiedetään olevan osalle avuksi.

Jos tulehdukset vaivaavat vaihdevuosi-iässä, syynä voi olla limakalvojen vastustuskyvyn heikkeneminen. Silloin avuksi voi kokeilla paikallista estrogeenihoitoa – valitettavasti kaikki eivät tästäkään hoidosta hyödy.

Lue myös:
Aikuisten toistuvat virtsatieinfektiot

Lähde:
Terveyskirjasto: Virtsatietulehdus aikuisilla
Käypä hoito -suositus

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Tarkastanut:
Teija Parpala
LT, kirurgian ja urologian erikoislääkäri

Kuva:
Panthermedia

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi