Aborttilakia halutaan muuttaa kansalaisaloitteella

Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Heikki Pälve vastaa aloitteen tehneille lääkäriopiskelijoille.

Kristillisen lääkäriseuran opiskelijatoimikunta on tehnyt kansalaisaloitteen raskaudenkeskeytystä koskevan lain muuttamisesta niin, että lääkärillä olisi vakaumuksellisista syistä oikeus kieltäytyä tekemästä aborttia ja laatimasta raskaudenkeskeytykseen johtavaa lausuntoa.

Lääkäriliiton eettisten ohjeiden mukaan lääkärillä on oikeus toimia vakaumuksensa mukaisesti, mutta tämä ei saa vaarantaa potilaan oikeutta saada tarvitsemaansa hoitoa, ehkäisyä tai raskauden keskeytystä. Toiminnanjohtaja Heikki Pälve sanoo, että liitto siis hyväksyy lääkärin oman etiikan kunnioittamisen, kuitenkin potilaan parhaan huomioiden.

– Siltä osin tarvetta lain muuttamiseen ei ole. Kyse on lääkäreiden ammatillisesta autonomiasta. Jos meillä on ammatillinen autonomia, voimme pääsääntöisesti huomioida kollegojen vakaumukselliset asiat kollegiaalisen toimintamallin pohjalta. Lainsäätäjä on jo määrittänyt, mitä se professiolta edellyttää. Uskon, että ilman lakia voimme paremmin löytää kaikkia parhaiten tyydyttävän ratkaisun, Pälve toteaa.

Gynekologiaan erikoistuminen uudelleenmietintään?

Aloitteen mukaan käytäntöjä ja lainsäädäntöä olisi syytä uudistaa, jotta gynekologiksi erikoistuminen olisi mahdollista myös lääkärille, joka ei omantunnon syistä voi suorittaa raskaudenkeskeytyksiä.

Pälve kertoo autonomisen toimintamallin toimivan myös gynekologiaan erikoistumisen kohdalla.

– Sitä ei pidä alkaa ulkoa säätää, koska lopputulos saattaa olla kansalaisaloitteenkin laatineen ryhmän osalta huono. Esimerkiksi Norjassa kansalaisilta ei tullut lääkäreille tukea naisparin hedelmöityshoitoon liittyvässä tapauksessa, vaan eduskuntaan on sen taustalta menossa lakialoite, jonka mukaan lääkärillä ei saa olla vakaumuksellista syytä kieltäytyä mistään.

Heikki Pälve kertoo olevansa itse valmis näkemään maailman ja raskaudenkeskeytyksen kehittyneen vuosien saatossa niin, että gynekologiaankaan erikoistuminen ei välttämättä ole enää mahdotonta.

– Tilanne oli toinen 1970-luvulla, kun laki säädettiin

Pälve tähdentää, että lääkärin on käyttäydyttävä kollegojaan kohtaan suvaitsevasti ja hyvää tahtoa osoittaen.

– Tässä asiassa siis tarvitaan vuoropuhelua pikemminkin lääkärikunnan sisällä ja ennen kaikkea gynekologien, gynekologian professoreiden ja niiden lääkäreiden kesken, joilla vakaumuksensa vuoksi gynekologia nyt on erityinen ongelma.

23.5. päivättyyn kansalaisaloitteeseen on tähän mennessä tullut noin 500 kannatusilmoitusta.

Kirjoittanut:
Jaana Ahlblad
toimittaja

Kuva:
Panthermedia