Aivoverenvuodosta selvinneen kannattaa parantaa elintapojaan

Aivoverenvuodosta selvinneen kannattaa parantaa elintapojaan Kuva 1 / 1

Lukinkalvonalaisesta aivoverenvuodosta (SAV) toipuneet ovat muuta väestöä suuremmassa vaarassa kuolla aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon. Riskiä voi pienentää elintapamuutoksilla.

– Aivoverenvuodosta selvinneiden olisi erityisen tärkeää pysyä erossa tupakasta ja pitää huolta verenpaineestaan ja kolesterolitasoistaan, sillä nämä ovat iän ohella suurimmat kuolemanriskiä nostavat tekijät, sanovat neurokirurgi Miikka Korja ja professori Jaakko Kaprio. Korja työskentelee HYLS:n neurokirurgian klinikassa ja Kaprio Helsingin yliopiston Hjelt-instituutissa.

Suomalaistutkijat selvittivät laajassa väestöpohjaisessa seurantatutkimuksessa SA-vuotoon sairastuneiden ja siitä selvinneiden potilaiden myöhempää kuolleisuutta. Tutkimus on julkaistu Neurology-lehdessä.

Tutkittavat olivat FINRISK-tutkimukseen vuosina 1972–2007 osallistuneita 25–74-vuotiaita suomalaisia. Yli 64 000 suomalaisesta 437 sairastui seuranta-aikana lukinalaiseen aivoverenvuotoon. Heistä 233 oli elossa vuoden kuluttua sairastumisesta. Seuranta-ajan mediaani oli 8,6 vuotta.

Seuranta-aikana kuoli 88 henkilöä eli 37,8 % niistä 233 potilaasta, jotka olivat elossa vuoden kuluttua SA-vuodosta. Kuolleisuus tässä ryhmässä oli noin kaksinkertainen ikä- ja sukupuolivakioituun muuhun väestöön verrattuna. Kuolinsyiden tarkastelu paljasti, että lisääntynyt kuolleisuus johtui yksinomaan tappavista aivoverisuonitapahtumista, kuten aivoinfarkteista ja aivojen sisäisistä verenvuodoista.

Kuolemanriskiä lisäsivät erityisesti tupakointi ja jo ennen SA-vuotoa todetut korkeat kolesterolitasot ja korkea systolinen verenpaine. Tutkijat toteavat, että SA-vuodoista selvinneiden potilaiden riskitekijöihin pitäisi kiinnittää paljon enemmän huomiota kuin on tähän asti tehty.

– Elämäntavat ja riskitekijät tulisi ehdottomasti ottaa puheeksi potilaan kanssa, sillä vuodon jälkeinen riskitekijöiden minimointi on lähes yhtä tärkeää kuin vuodon akuuttivaiheen hoito, Korja huomauttaa Helsingin yliopiston tiedotteen mukaan.

Suomalaistutkijat ovat jo aiemmin osoittaneet kaksosaineistoon perustuvien tutkimustensa perusteella, että SA-vuoto johtuu ennen kaikkea elintapoihin liittyvistä riskitekijöistä eikä niinkään yksittäisistä alttiusgeeneistä.

– Elintapojen muutoksilla voidaan vähentää sekä SA-vuotoon sairastumista että vuodon saaneiden myöhäiskuolleisuutta, Kaprio sanoo.

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?