"Alkoholismi on sairaus, josta voi toipua"

Kuva 1 / 1

Tuskin kukaan ymmärtää alkoholistia niin hyvin kuin alkoholismiin sairastunut ja siitä toipunut ihminen. Yksi tällainen henkilö on Potilaan Lääkärilehden "hyvä tyyppi" Hannu Ylönen. Hän on entinen alkoholiongelmainen. Viimeisen viinaryyppynsä mies joi vuonna 2008. Raitistumisensa jälkeen hän alkoi auttaa muita päihderiippuvuudesta kärsiviä ihmisiä.

Ylönen ja alkoholi tapasivat jo 44 vuotta sitten eteläsavolaisen maaseutukoulun pikkujoulujuhlissa. Ylönen oli tuolloin 13-vuotias. Ylönen muistelee saaneensa alkoholista voimakkaan mielihyvän tunteen. Sen jälkeen sitä piti saada lisää.

– Lukiolaisena käytin alkoholia viikonloppuisin. Odotin, että pääsisin taas juomaan. Opiskeluaikoinani join jo arki-iltoinakin, hän kertoo.

80-luvulla tilanne alkoi riistäytyä käsistä. Ylönen pääsi töihin, mutta alkoholi ohjasi elämää. Viikonlopun ryyppyputken vaikutukset tuntuivat vielä arkenakin. Joskus hän joutui jäämään kotiin krapulan takia.

Oloaan parantaakseen hän alkoi juoda pari olutta aamullakin. Välillä hän otti alkoholia evääksi tai meni käymään baarissa kesken työpäivän.

Alkoholi vai työ?

Ylönen ohjattiin ensimmäisen kerran hoitoon 80-luvun lopulla, kun hän palasi lomamatkalta päihtyneenä ja meni suoraan töihin.

– Kuvittelin olevani vastuuntuntoinen työntekijä, jos menen heti loman jälkeen töihin, vaikka olin huonossa kunnossa, hän kertoo.

Työtä ei riittänyt enää kauaa. Ylönen irtisanottiin 90-luvun laman seurauksena. Irtisanominen perustui taloudellisiin ja tuotannollisiin syihin, mutta Ylönen tietää, että myös hänen ongelmansa vaikutti päätökseen.

Työttömänä Ylönen alkoi juoda yhä enemmän. Enää ei tarvinnut olla töidenkään takia selvin päin.

Alkoholismista voikin toipua

Ylönen alkoi vähitellen ymmärtää tilanteensa vakavuutta, mutta piti itseään toivottomana tapauksena.

– Vasta luettuani Nan Robertsonin kirjan "Alkoholismista voi toipua" tajusin, että minullakin on mahdollisuus kuntoutua. Kirjoittaja tiesi, mistä puhui, hän muistelee.

Ylönen hakeutui ensimmäisen kerran katkaisuhoitoon vuonna 1994. Sen jälkeenkin hän haki monesti apua, mutta ratkesi aina uudestaan ryyppäämään.

Ylönen oppi, että kukaan ei voi raitistaa ketään väkisin. Alku kuntoutumiselle on oman päihdeongelman vakavuuden myöntäminen. Muutoksen on lähdettävä itsestä ja raitistumista haluttava ihan tosissaan.

– Ollessani Järvenpään sosiaalisairaalassa 1998 minulle sanottiin hyvin yksiselitteisesti, että joko lopetan juomisen tai menetän mielenterveyteni ja kuolen.

Tästä selväsanaisesta viestistä ja ensimmäisestä pitkästä laitoshoidosta seurasi puolitoista vuotta raittiutta.

– Ne ajat olivat todella vaikeita. En tuntenut oloani mukavaksi. Sitten päätin kokeilla pystyisinkö vielä juomaan ja nauttimaan alkoholista kuten normaalit ihmiset.

Ylönen kertoo lähteneensä kahden yön Tallinnan matkalle ystävänsä kanssa. Hän muistaa matkasta vain ensimmäiset neljä tuntia. Muisti palasi vasta Suomessa.

– Silloin tajusin, että minun kohdallani alkoholismi on koko loppuelämän sairaus.

Alussa raittius tuntui pakolta

Ylösen raitistuminen on ollut pitkä prosessi. Siihen on kuulunut lyhyitä ryyppyputkia ja uusia raitistumispäätöksiä. Hän joi alkoholia viimeisen kerran vuonna 2008.

– Olen todella kiitollinen kaikille, jotka ovat auttaneet minua raitistumaan. Ilman sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten apua en olisi tässä. Myös läheiseni ovat joutuneet kokemaan paljon. Valitettavasti heidän apunsa ei auttanut silloin, kun en vielä itse halunnut raitistua. Kun tein oman päätökseni jättää alkoholi, tukijoista on ollut korvaamaton apu.

Ylönen on oppinut, että alkoholismi on kuoleman vakava sairaus, josta toipumiseen menee paljon aikaa.

– Aluksi raittiit jaksot tuntuivat pakolta. Nyt raittiina oleminen on normaalia. Suurena apuna päihteettömän elämäntavan ylläpidossa oli raittiin elämänkumppanin löytäminen. Olen joskus miettinyt, että juominen saattoi johtua myös yksinäisyydestä.

Miksi kukaan ei puuttunut?

Ylönen kertoo ihmetelleensä, miksi hänen alkoholinkäyttöönsä ei puututtu aikaisemmin terveydenhuollossa. Ensimmäisen kerran hänen suhdettaan alkoholiin kysyttiin vasta työhaastattelussa.

– Kysymys tuli ihan yllätyksenä. Vastasin rehellisesti vastaamatta kysymykseen, kuten poliitikot. Sanoin, että en ole absolutisti.

Työhaastattelu ei välttämättä ollut oikea paikka kysyä alkoholismista. Ylösen mukaan asia tuli puheeksi lääkärin kanssa vasta sitten, kun tilanne oli lähtenyt täysin hallinnasta.

– Alkoholista pitää puhua terveystarkastuksissa nykyistä enemmän. Ymmärrän toki, että kaikkea ei lyhyessä ajassa ehdi. Toisaalta päihteiden puheeksi otto kestää vain hetken.

Ylönen pohtii, että moni alkoholin aiheuttama sairaalareissu jäisi toteutumatta, jos päihdeongelmiin puututtaisiin riittävän ajoissa. Hänen kohdallaan tapahtui jo 80-luvulla paljon sellaista, minkä takia hälytyskellojen olisi pitänyt soida. Hän esimerkiksi menetti ajokorttinsa, koska ajoi humalassa.

Tie kokemusasiantuntijaksi

Vuonna 2004 työvoimaviranomaiset ohjasivat Ylösen psykiatrin luokse. Tämä kirjoitti miehelle puolentoista vuoden työkyvyttömyyseläkkeen. Kela ei kuitenkaan suostunut antamaan miehelle eläkettä.

– Päätöksestä saattoi olla hyötyäkin. Sain kuntouttavaa työtä Vantaan A-killalta. Sen jälkeen olin siellä työharjoittelussa ja palkkatukityössä. Tärkeä hetki koitti, kun hain ja minut valittiin kokemusasiantuntijakoulutukseen. Valmistuin vuonna 2012.

Siitä lähtien Ylönen on auttanut päihdeongelmaisia ja heidän läheisiään terveysasemalla. Tapaamiset ovat pääasiassa kahdenkeskisiä, mutta toisinaan pariskunta voi tulla tapaamiseen myös yhdessä.

– Vertaistuki on nostettava sille kuuluvaan arvoon päihdetyössä. Vertaistuki antaa päihdeongelmaisille toipumisuskoa ja kokemustietoa kuntoutumisesta. Kuka tahansa voi toipua, jos sitä tosissaan haluaa. Minäkin toivuin, hän sanoo.

Alkoholismi on sairaus

Ylönen miettii usein, miten ihminen voisi puuttua läheisensä alkoholiongelmaan. Hän toteaa, että raitistumisen tai alkoholinkäytön vähentämisen pitää lähteä ihmisestä itsestään. Jokaisen tilanne on ainutlaatuinen.

Sen verran hän kuitenkin omasta kokemuksestaan ohjaa, että rahaa läheisen ei yleensä kannata alkoholistille antaa, vaikka tämä sanoisi tarvitsevansa rahat ruokaan. Parempi ratkaisu on toimittaa pussillinen ruokaa kotiin. Sen lisäksi alkoholistille voi kertoa, mistä saa apua, kun hän on valmis ottamaan avun vastaan.

– Alkoholismista on nykyään tarjolla paljon tietoa. Jos alkoholi tuntuu ongelmalta, siitä voi kysyä ja keskustella esimerkiksi KokeNet -palvelussa.

Ylösen mielestä on tärkeää, ettei alkoholiongelmainen syyllistäisi itseään liikaa eikä antaisi häpeälle ylivaltaa. Alkoholismi on sairaus. Siitä voi mennä puhumaan myös lääkärille.

Ylönen on seurannut päihdetyötä Suomessa monta vuotta, raittiina ja juovana alkoholistina. Hän toivoo, että terveydenhoidossa osattaisiin arvostaa vielä nykyistäkin enemmän vertaistuen tärkeyttä.

Ylösen mielestä terveydenhoidon ammattilaisten, kokemusasiantuntijoiden ja vertaistyöntekijöiden on tehtävä töitä rinta rinnan, toinen toistaan arvostaen. Hyvä yhteinen tavoite on entistä parempi asiakaspalvelu ja tyytyväiset asiakkaat.

Kokenet neuvontapalvelu - vertaistukea netissä

Viime vuonna Ylöstä pyydettiin osallistumaan A-klinikkasäätiön Kokenet -projektiin kokemusasiantuntijana.

-Uusi KokeNet neuvontapalvelu avattiin 1.10.2014. Palvelussa voi kysyä alkoholiongelmista netissä nimettömänä ja maksutta, matalan kynnyksen periaatteella.

Kysymyksiin vastaavat omista päihdeongelmistaan toipuneet, tehtävään koulutetut kokemusneuvojat. Vastaajina on myös päihdeongelmaisten läheisiä. Palvelu on tarkoitettu niin alkoholisteille, alkoholismista toipuville kuin omaisillekin kaikille, joiden elämää alkoholiongelmat ovat koskettaneet.

Ylönen korostaa, että jokaisen ihmisen tilanne on ainutkertainen. Vakiovastauksia päihdeongelmiin ei ole.

– Terveysaseman vastaanotolla asiakas nähdään ja häntä kuunnellaan. Nettineuvonnassa ihmisten lähettämät kysymykset luetaan näyttöruudulta, tuntosarvet pystyssä ja intuitiolla.

Ylösen mukaan KokeNet neuvontapalvelun vahvuus on vastaajien omat sairastumis-, hoito- ja toipumiskokemukset. Oman kokemustiedon lisäksi kysyjille jaetaan tietoa erilaisista päihdepalveluista.

– Hienoa nettipalvelussa on se, että kuka tahansa voi tulla pyytämään apua nimettömänä. Uutta palvelua käyttäneiden palaute on ollut rohkaisevaa. Hyvät ensikokemukset antavat lisäpotkua KokeNetin kehitystyölle, hän sanoo.

Apua alkoholismiin:
Kokenet

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Kuva:
Johanna Nykopp

Etsimme edelleen terveydenhuollon hyviä tyyppejä. Kerro siis meille, kuka on rohkaissut tai ilahduttanut sinua terveydenhuollon yhteydessä? Kyseessä voi olla joku aina sairaanhoitajasta vanhusten ulkoiluttajaan tai sairaalaklovnista kanttiinin emäntään. Lähetä vinkkisi osoitteeseen toimitus@potilaanlaakarilehti.fi. Kerro viestissäsi hyvän tyypin koko nimi ja työpaikka. Perustele myös, miksi juuri hänestä pitäisi tehdä juttu.

Oletko jo lukenut nämä?

  • Se tavallinen tarina

    Yhtä päihderiippuvaista kohti on yleensä monta muuta, joiden elämään riippuvuus vaikuttaa, kirjoittaa Merja Minkkinen.

    Potilaan ääni 29.1.2018
  • Alkoholismi lyhentää elinikää perimästä riippumatta

    Alkoholismi ja liiallinen alkoholin käyttäminen altistaa monille sairauksille sekä onnettomuuksille ja tapaturmille, joiden takia alkoholistit elävät usein muuta väestöä lyhemmän elämän. Tuoreen ruotsalaistutkimuksen perusteella tämä vaikutus havaitaan riippumatta siitä, onko potilaan suvussa terveysriskejä ja sairauksia, jotka voisivat selittää yhteyden. Tutkimuksessa käytettiin yli 2,8 miljoonan ruotsalaisen terveys-, rikos- ja apteekkirekisteritietoja vuosilta 19732010, ja niistä tutkijat tunnistivat osallistujat, joilla oli diagnosoitu alkoholiriippuvuus. Alkoholiongelma oli yhteensä yli 170 000 miehellä ja naisella. Alkoholismi-diagnoosin saaneita verrattiin heidän sisaruksiinsa, puolisisaruksiin ja mahdollisiin kaksossisariin ja -veljiin, joilla ei ollut alkoholiongelmia, sekä muuhun väestöön. Näin tutkijat pystyivät selvittämään perinnöllisten ja kasvuympäristöön liittyvien seikkojen vaikutuksia kuolleisuuteen. Alkoholiongelmaiset kuolivat seurannan aikana lähes kuusi kertaa todennäköisemmin kuin muut samanikäiset ja samaa sukupuolta ja koulutustasoa olevat, analyysi osoitti. Perinnölliset ja perhetaustaan liittyvät seikat selittivät osan tästä riskistä keski-iässä ja sitä ennen, mutta vuosien lisääntyessä kuolleisuus alkoi selittyä yksinomaan alkoholismilla. Mitä pitempään ongelmakäyttö oli jatkunut ja mitä vanhempi potilas oli, sitä vähemmän perhetausta merkitsi. Ruotsalaisten tulokset lisäävät tietoa alkoholismiin liittyvistä terveyshaitoista ja kuolleisuudesta ja osoittavat niiden lopulta olevan riippumattomia potilaan perhetaustasta ja mahdollisista perinnöllisistä seikoista. Arviolta 500 000 suomalaista on alkoholin riskikäyttäjiä eli heille alkoholista aiheutuu selviä terveysongelmia. Terveydenhuollon miespotilaista ongelmakäyttäjiä on 20 prosenttia ja naispotilaista 10 prosenttia. Alkoholinkulutus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta suuri ongelma on runsas humalajuominen. Viimeisen 10 vuoden aikana alkoholin kokonaiskulutus on pysynyt melko tasaisena tai jopa hieman vähentynyt. Tutkimus julkaistiin Jama Psychiatry -lehdessä. UutispalveluDuodecim (JAMA Psychiatry 2016;73:575581) http://archpsyc.jamanetwork.com/article.aspx?articleid=2515957 Copyright Duodecim 2016. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa. Kuva: Pixmac

    Uutiset 7.7.2016
  • Ei mikään pieni haaste

    Alkoholin saatavuuden rajoittaminen vaikuttaa tehokkaalta keinolta vähentää alkoholihaittoja. Toisaalta on olemassa esimerkkejä liiallisen säätelyn haitoista, pohtii yleislääketieteen erikoislääkäri Aleksi Varinen.

    Lääkärin ääni 14.6.2016

Terveyskirjasto.fi