Depressiotutkijalle pohjoismainen tiedepalkinto

Professori Erkki Isometsän tieteellinen tuotanto käsittää 192 alkuperäisartikkelia ja 112 muuta tieteellistä julkaisua, ja hän on ohjannut 16 väitöskirjaa.

Professori Erkki Isometsälle on myönnetty vuoden 2014 Nordiska Medicinpriset tunnustuksena merkittävästä työstä masennuksen ja muiden mielenterveyshäiriöiden tutkimuksessa ja hoidon kehittämisessä. Isometsä jakaa miljoonan Ruotsin kruunun (n. 108 500 euroa) suuruisen palkinnon professori Gerhard Anderssonin (Linköpingin yliopisto ja Karolinska Institutet) kanssa.

Isometsä on vuodesta 2004 lähtien toiminut Helsingin yliopiston psykiatrian professorina ja HYKS Psykiatrian tulosyksikön ylilääkärinä. Lisäksi hän toimii osa-aikaisena tutkimusprofessorina THL:n mieliala-, depressio- ja itsetuhokäyttäytymisen yksikössä.

Isometsä on tutkinut erityisen paljon masennusta ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä sekä näiden yhteyttä itsetuhoiseen käyttäytymiseen. Hän toimii myös depression Käypä hoito -työryhmän puheenjohtajana.

Isometsä aloitti tutkijanuransa 1980-luvun lopulla professori Jouko Lönnqvistin tutkimusryhmässä kansallisessa itsemurhatutkimusprojektissa. Projektin tulokset osoittivat kahden kolmasosan kaikista itsemurhaan kuolleista kärsineen masennustilasta.

Isometsän oma väitöstutkimus paljasti, että masennuksen aikana itsemurhaan kuolleista vain pieni vähemmistö oli saanut depressioonsa asianmukaista hoitoa. Näiden havaintojen perusteella masennuksen hoito sai keskeisen roolin kansallisessa itsemurhien ehkäisyohjelmassa. Tutkimukset saivat myös kansainvälistä huomiota ja niitä siteerattiin runsaasti tieteellisissä lehdissä ja psykiatrian oppikirjoissa.

Nyt Isometsän tieteellinen tuotanto käsittää 192 alkuperäisartikkelia ja 112 muuta tieteellistä julkaisua, ja hän on ohjannut 16 väitöskirjaa. Web of Science’ssa hänellä on 213 julkaisua ja 6 259 siteerausta. Viime vuosien aikana Isometsä on tehnyt tieteellistä yhteistyötä muun muassa Lontoon King’s Collegen sekä Oxfordin, Columbian ja Maastrichtin yliopistojen kanssa.

Lähde:
Helsingin yliopisto

Kuva:
Helsingin yliopisto