Elämänkaarimallitus kertoo sydän- ja verisuonitautien riskistä

FM Marika Kaakinen tutki väitöstyössään suuren painoindeksin, tupakoinnin ja kohonneen verenpaineen kehittymistä. Tutkimuksessa löydettiin keinoja entistä tarkempaan henkilökohtaisen sydän- ja verisuonitautiriskin arviointiin.

FM Marika Kaakinen tutki väitöstyössään suuren painoindeksin, tupakoinnin ja kohonneen verenpaineen kehittymistä. Tutkimuksessa löydettiin keinoja entistä tarkempaan henkilökohtaisen sydän- ja verisuonitautiriskin arviointiin.

Kaakinen havaitsi, että aiemmissa tutkimuksissa lihavuuteen ja ylipainoon yhdistetyn geneettisen tekijän (FTO-rs9939609) vaikutus painoindeksiin vaihteli eri elämänvaiheissa: syntymäpainoindeksiin sillä oli vähäinen merkitys, mutta iän karttuessa sen vaikutus voimistui.

Myös tupakointiin aiemmin yhdistettyjen kahden geneettisen tekijän vaikutus oli erilaista eri elämänvaiheissa. Toinen tekijöistä (TTC12-rs10502172) oli yhteydessä tupakoinnin aloittamiseen ja personnallisuupiirteistä uutuuden etsintään. Toinen (CHRNA3-rs1051730) oli yhteydessä tupakoinnin määrään ja tupakointiriippuvuuden kehittymiseen. Tutkimus antoi myös näyttöä siitä, että tupakointia, verenpainetta ja painoa saattaa säädellä sama geneettinen alue kromosomissa 15.

Myös muiden kuin geneettisten tekijöiden vaikutus tutkittuihin riskitekijöihin oli merkittävä. Äidin raskaudenaikainen käyttäytyminen, kuten tupakointi, oli yhteydessä lapsen pienempään syntymäpainoon, joka puolestaan ennusti korkeampaa verenpainetta aikuisena. Henkilön oma terveyskäyttäytyminen, kuten liiallinen alkoholinkäyttö ja vähäinen liikunta, olivat geneettisen altistuksen lisäksi tärkeitä suuren painoindeksin ja korkean verenpaineen riskitekijöitä.

Tutkimusaineistona oli Pohjois-Suomen syntymäkohortti vuodelta 1966. Aineisto kattaa lähes kaikki Oulun ja Lapin lääneissä 1966 synnyttäneet äidit lapsineen. Tutkimusmenetelmänä sovellettiin rakenneyhtälömallitusta, joka mahdollistaa tutkittavien tekijöiden ajallisten ja hierarkkisten suhteiden huomioonottamisen.

Tutkimustulosten avulla voidaan arvioida sydän- ja verisuonitautien henkilökohtaista riskiä aiempaa tarkemmin. Tuloksista on hyötyä myös sydän- ja verisuonisairauksien ennaltaehkäisymenetelmien ja hoitojen kehittämisessä.

FM Marika Kaakisen väitöskirja tarkastetaan Oulun yliopistossa 18.1.2013.

Kuva: Panthermedia