Fuusiotekniikoilla eturauhassyövän kuva tarkentuu

Yhdistämällä ultraääntä ja magneettikuvausta biopsiaan (kudosnäyte) saadaan eturauhassyövän ennusteesta yhä tarkempi. Fuusiotekniikoista tulee uutta tutkimustietoa, mutta kasvaimen visualisointi on yhä vaikeaa.

Journal of Urology -lehdessä on julkaistu eteläkalifornialaisen UCLA:n tutkimustuloksia ultraääni- ja MRI-tekniikoiden (magneettikuvaus) käytöstä yhdistettynä eturauhasbiopsiaan (kudosnäyte).

UCLA:n tutkimuksessa oli mukana 113 miestä, jotka oli luokiteltu ei-aggressiivista eturauhassyöpää sairastaviksi. Tutkimuksen aikana tehdyissä biopsioissa heiltä löytyi syöpäkasvaimesta alueita, jotka osoittautuivatkin nopeasti eteneviksi. Käytössä oli Artemis-laite, joka on UCLA:ssa kehitetty.

– Vastaavanlaista fuusiotekniikkaa on meilläkin jo testattu, kertoo Helsingin yliopistollisen keskussairaalan urologian professori Kimmo Taari.

– Tekniikan kehittyminen tulee toivon mukaan yhä tarkentamaan aktiiviseurantaan jäävien potilaiden tutkimuksia. Nythän me teemme biopsioita tietyn skeeman mukaan näille potilaille. Tarkempi kuva leesion laadusta auttaisi kohdentamaan biopsioita. Myös turhilta biopsioilta vältyttäisiin, Taari kertoo.

Yhä suuremmaksi ongelmaksi ovat kuitenkin osoittautuneet multiresistentit tulehdukset, joille biopsia altistaa. Esimerkiksi matkustelu ulkomaille muuttaa ihmisen suolistoflooraa ja koepalanoton jäljiltä bakteerit pääsevät iskemään elimistöön.

Tuore väitös selvitti seurantapotilaiden hoitoa

Hyksissä tehdään koko ajan omaakin tutkimusta kuvantamisen eduista ja rajoista.

LL Hanna Vasaraisen perjantaina tarkastettavan väitöskirjan mukaan magneettikuvantamisen avulla ei pystytty ennustamaan aktiiviseurannan keskeyttämistä tai taudin uudelleenluokitusta eturauhasen uusintakoepaloissa.

Tutkimuspotilaiden eturauhassyövät olivat pieniä ja korkealle erilaistuneita, joten kasvainten visualisointi oli haastavaa myös magneettikuvantamistekniikalla. Matala vapaan- ja kokonais-PSA:n suhde ei ennustanut aktiiviseurannan päättymistä tai tautiprogressiota uusintakoepaloissa, vaikka arvot olivat merkitsevästi pienempiä potilailla, jotka olivat siirtyneet aktiiviseurannasta aktiivihoitoon. Sen sijaan vapaan PSA:n muutoksella seurannan aikana voi olla merkitystä aktiiviseurannan ennustetekijänä.

Aktiiviseuranta on vaihtoehto leikkaus- ja sädehoidolle potilailla, joilla on todettu hyväennusteinen eturauhassyöpä. Tiukat aktiiviseuranta-kriteerit täyttävistä potilaista neljäsosa siirtyi leikkaus- tai sädehoitoon kahden vuoden kuluessa aktiiviseurannan aloittamisesta. Tärkein syy hoitomuodon vaihtumiseen oli taudin uudelleenluokitus eturauhasen uusintakoepaloissa, mikä korostaa tarkan primaaridiagnostiikan merkitystä.

Yleiseen elämänlaatuun aktiiviseurannalla ei todettu olevan merkittäviä vaikutuksia. Aktiiviseuranta-potilaiden yleinen elämänlaatu oli jopa ikävakioitua normaaliväestöä parempi. Myöskään PSA-seulonnalla ei todettu olevan merkittäviä elämälaadullisia vaikutuksia, todettiin Vasaraisen väitöskirjassa.

Lähde:
UCLA:n tutkimus
Screening and active surveillance in prostate cancer: prognostic and short-term outcomes of active surveillance and quality of life aspects

Kirjoittanut:
Ulla Järvi
toimittaja

Kuva:
Panthermedia