Hedelmöityshoidon kriteerit päivitettiin

STM:n uudistettu suositus korostaa, että lähtökohtana on käyttää vain vaikuttavia hoitoja. Turhiin tai toistuviin hoitoihin ei tule ryhtyä.

STM on päivittänyt yhtenäisiä kiireettömän hoidon kriteerejä ja antanut uudistetun suosituksen hedelmöityshoidoista. Suosituksessa korostuvat yksilöllinen harkinta ja onnistumisen lääketieteelliset perusteet.

Lähtökohtana on käyttää vain vaikuttavia hoitoja: turhiin tai toistuviin hoitoihin ei tule ryhtyä. Ennen hoidon aloittamista varmistetaan raskauden alkamisen mahdollisuus selvittämällä synnytinelinten rakenne, munasarjojen toiminta sekä siemennesteen laatu. Raskausriskit arvioidaan sekä äidin että sikiön kannalta. Hoitotuloksen todennäköisyys tulisi olla koeputkihedelmöityshoidoissa vähintään 10 % yhtä hoitokiertoa kohti. Hormonihoidoissa ja inseminaatioissa hyväksytään alhaisempi onnistumisprosentti.

Hoitoon oikeaan aikaan

Mahdollisimman moni hoitoa tarvitseva pyritään saamaan oikea-aikaisesti hoidon piiriin. Hedelmöityshoitoa voidaan toteuttaa, vaikka taustalla ei ole varsinainen hedelmättömyys, jos siihen on perusteet. Tartuntavaarallisia tauteja sairastavien hoito on keskitettävä. Tällaisia tauteja ovat esimerkiksi HIV tai muut virusinfektiot, jotka edellyttävät laboratoriolta erityisolosuhteita.

Hedelmöityshoidon kriteerien päivitystarve nousi esiin HIV-positiivisten syrjintää koskevasta eduskunnan oikeusasiamiehen päätöksestä. Lisäksi oli tiedossa lukuisia muita muutostarpeita, sillä ala kehittyy erittäin nopeasti. Synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Anna-Maija Tapperin tekemän selvityksen mukaan erityisiä tulevaisuuden kehittämistarpeita ovat ennakoiva sukusolujen pakastus sekä alkiodiagnostiikka. Molemmat vaativat keskittämistä sekä kehittämistä kansallisesti ja kansainvälisesti.

Lapsen etu ensisijalla

Lapsen kehityksen kannalta on tärkeää, ettei perheessä ole suuria salaisuuksia lapsen taustasta. Hedelmöityshoidoissa lähtökohtana on aina lapsen etu.

Vuonna 2012 Suomessa toimi 23 hedelmöityshoitoja antavaa terveydenhuollon toimintayksikköä, joista 13 oli yksityistä. Julkisessa terveydenhuollossa hoitoja annettiin kaikissa viidessä yliopistosairaalassa sekä viidessä keskussairaalassa. Noin 40 % kaikista hedelmöityshoidoista tehtiin julkisella sektorilla.

Ulla Toikkanen

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.