Hoitotakuu suosii operatiivisia aloja

Hoitotakuu suosii operatiivisia aloja Kuva 1 / 1

Hoitotakuu helpottaa niiden potilas­ryhmien asemaa, jotka odottavat hoito­takuusäännöksissä määriteltyjä ­toimenpiteitä tai hoitoja. Kroonisesti ­sairaat ja monisairaat jäävät helposti ­vähemmälle huomiolle, kun katse kiinnittyy operatiivisiin aloihin.

– Säännösten lieveilmiö on, että huomio suuntautuu niihin potilasryhmiin, joista on tehty mitattavat kriteerit. Muut jäävät vähemmälle huomiolle. Emme tiedä, saavatko he riittävän nopeasti riittävän hoidon, koska se ei ole selvitettävissä hoitoraporteista, ­sanoo valvontaosaston johtaja Tarja Holi Valvirasta.

Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen THL:stä arvioi, että hoitotakuu on parantanut kiireettömän hoidon saantia operatiivisilla erikoisaloilla. Toisaalta kaikki asiat eivät näy hoitoonpääsyä ­mitattaessa. Jos alueella ei ole tarjolla vaikkapa psykoterapiapalveluja tai ­silmälääkäriä, ei ole myöskään jonoa, ­johon potilaita voisi laittaa.

Holin mukaan valvontaviranomaisen on vaikea tietää, tapahtuuko jossain ­tilastojen kaunistelua. THL:n Häkkinen ei usko, että niitä kaunisteltaisiin vippaskonstein. THL kerää tiedot hoitoonpääsystä kolmesti vuodessa, ne poimitaan potilashallinnon tietojärjestelmistä tai tietovarastosta.

Holi pitää ikävänä, että sairaanhoitopiirin toimintaan joudutaan usein puuttumaan toistuvasti, kun ­tilanne ­uhkasakon jälkeen paranee, mutta huononee uudelleen jonkin ajan kuluttua.

Aika hioa lakia

Tarja Holi näkee, että nyt olisi aika ­arvioida vuodesta 2005 voimassa olleita hoitotakuusäännöksiä uudestaan. Kiireettömäänkin hoitoon pitäisi päästä nopeammin kuin puolessa vuo­dessa.

Samaa mieltä on Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.

– Hoitotakuun määräajat ovat Suomessa pitkät. Lisäksi valvova viranomainen katsoo vain viimeistä kuuden kuukauden takarajaa.

– Olennaisinta olisi keskustella siitä, miten palvelujärjestelmä pystyisi tuottamaan terveyspalvelut joustavasti ja ­tehokkaasti niin, ettei hoitotakuun viimeinen takaraja olisi tavoite, vaan viimeinen takalauta jossain kaukana, Pärnänen sanoo.

Hän uskoo, että potilasdirektiivin ­toimeenpano pakottaa pohtimaan hoito­takuuta. Direktiivin myötä potilailla on oikeus hakea kotimaassa tarjolla olevat palvelut mistä tahansa muusta EU-­jäsenvaltiosta. Maksajana on potilaan vakuuttajajäsenvaltio.

Mikäli kansalliseen lainsäädäntöön sisällytetään ennakkolupaehto, voidaan ennakkolupa evätä sillä perusteella, että kotimaassakin hoitoa on tarjolla lääketieteellisesti perustellussa ajassa. Direktiivistä poiketen suomalaiseen hoito­takuuseen sisältyy puolen vuoden takaraja.

Anne Seppänen
toimittaja

Kuva: Sami Perttilä

Julkaistu Lääkärilehdessä 45/12.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi