Hormonikierukasta pysyvä apu puolelle menorragiapotilaista

Hormonikierukasta pysyvä apu puolelle menorragiapotilaista Kuva 1 / 1

Noin puolet sairaalatutkimuksiin lähetetyistä 35–49-vuotiaista menorragiapotilaista (runsas kuukautisvuoto) sai pysyvän avun vaivaansa levonorgestreeliä vapauttavasta hormoni­kierukasta. Satunnaistetussa tutkimuksessa kierukkaryhmää verrattiin potilaisiin, joille tehtiin kohdunpoisto, ja selvitettiin naisten terveydentilaa, elämänlaatua ja valitun hoidon kustannuksia 10 vuoden seurannassa.

Kierukkaryhmästä 46 %:lle jouduttiin tekemään kohdunpoisto, useimmin siksi, ettei kierukka vähentänyt runsaita vuotoja. Tällöin leikkauksen tarve ilmeni ensimmäisten 5 vuoden kuluessa. Elämänlaatumittareilla arvioituna naisten tilanne parani molemmissa ryhmissä seurannan 5 ensimmäisen vuoden aikana ja palasi lähtötasolle 10 vuoden arvioinnissa, ilmeisesti ikätekijöiden vaikutuksesta. Hemoglobiiniarvot nousivat molemmissa ryhmissä merkitsevästi. Tutkijat arvioivat hoidon välittömien ja välillisten kustannusten olevan kierukkaryhmässä merkitsevästi pienemmät kuin leikkausryhmässä: 3 423 dollaria vs. 4 937 dollaria potilasta kohti.

Monet normaalisti menstruoivat naiset arvostavat hormonikierukan aiheuttamaa vuotomäärän vähenemistä tai vuodon pois jäämistä. Tämä tutkimus osoitti, että hormonikierukka tehoaa puolella epätavallisen runsaasti vuotavista naisista. Myoomista, polyypeistä ja muista orgaanisista syistä johtuvat runsaat vuodot oli suljettu tutkimuksesta pois, samoin sellaiset naiset, joilla aikaisemman kokemuksen perusteella tiedettiin, ettei hormonikierukka auta. Vielä tarvittaisiin tarkempi tieto siitä, milloin ns. idiopaattisessa menorragiatilanteessa potilaalle voidaan luvata pysyvä apu hormoni­kierukasta ja milloin on sanottava, että kierukan teho jää 50-prosenttiseksi.

Heliövaara-Peippo S, Hurskainen R, Teperi J ym. Quality of life and costs of levonorgestrel-releasing intrauterine system or hysterectomy in the treatment of menorrhagia: a 10-year randomized controlled trial. Am J Obstet Gynecol 2013;209:535.e1–14.

Pertti Kirkinen
professori

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 1–2/14.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi