Hypotermiahoito voi auttaa sydänpysähdyksen jälkeen

Osa sydänkohtauspotilaista hyötyi normaalia pidemmästä jäähdytyshoidosta, selviää tutkimuksesta.

Hypotermiahoito voi auttaa sydänpysähdyksen jälkeen Kuva 1 / 1

Osa tajuttomista sydänperäisen sydämenpysähdyksen kokeneista saattaisi hyötyä jopa 48 tunnin hypotermiahoidosta, jossa potilaan ruumiinlämpö lasketaan 33 asteeseen, selviää JAMA–lehdessä julkaistusta tutkimuksesta. Tutkimuksen havainnot tukevat nykyistä hoitosuositusta, jossa tajuttoman sydämenpysähdyksen kokeneen potilaan ruumiinlämpö lasketaan 33 asteeseen vuorokaudeksi.

5–6 prosenttia tätä jäähdytyshoitoa saaneista potilaista hyötyi tavallista pidemmästä 48 tunnin jäähdytysjaksosta, selviää muun muassa Århusin ja Helsingin yliopistollisissa sairaaloissa toteutetusta tutkimuksesta. Tutkijat eivät havainneet normaalia pidemmässä jäähdytysjaksossa mitään vakavia haittavaikutuksia, todetaan yliopiston tiedotteessa.

Jäähdytys estää aivojen turpoamista ja ehkäisee hapenpuutteesta johtuvien aivovammojen syntymistä.

Tutkimuksessa oli mukana 335 tehohoidon sydänkohtauspotilasta, joiden sydän oli pysähtynyt sairaalan ulkopuolella ja jotka eivät olleet palanneet tajuihinsa elvytyksen jälkeen. Heistä puolet sai jäähdytyshoitoa vuorokauden ja puolet kaksi vuorokautta. Molempien potilasryhmien ruumiinlämpö palautettiin normaalisiksi puoli astetta kerrallaan kahdeksan tunnin aikana.

Potilaiden toipumista seurattiin CPC-pisteytyksen avulla. 48 tuntia jäähdytyshoitoa saaneilla potilailla oli 5–6 prosenttia yleisempi hyvä CPC-tulos (CPC 1 tai 2) kuin potilailla, jotka saivat jäähdytyshoitoa vuorokauden ajan.

Tilastollisesti luotettava tutkimus vaatii tutkijoiden mukaan vielä 3 000 potilaan satunnaistetun sokkotutkimuksen. Tulokset kuitenkin viittaavat, että pidemmän jäähdytysjakson haittavaikutukset ovat epätodennäköisiä. Esimerkiksi hapenpuutteesta kärsineitä vastasyntyneitä jäähdytetään jopa kolmen vuorokauden ajan.

Haittavaikutuksina jäähdytyshoito saattaa aiheuttaa keuhkokuumetta ja lisätä rytmihäiriöriskiä, joka kuitenkin korjaantuu ruumiinlämmön palautumisen myötä.

Tutkimukseen osallistui tutkijoita yliopistoista ja yliopistosairaaloista ympäri Euroopan.

Kirjoittaja:
Tuomas Keränen
toimittaja

Kuva: Fotolia

Uutinen on julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi