Jätevesi toimii huumekäytön mittarina

Aalto-yliopiston ja Helsingin yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa kartoitettiin amfetamiinin, metamfetamiinin, ekstaasin, kokaiinin ja kannabiksen määriä jätevesien puhdistuslaitoksilla.

Suomalaiset tutkijat ovat kehittäneet kyselytutkimuksia paremman keinon arvioida huumeidenkäytön yleisyyttä Suomessa.

– Jätevesi on rehellinen mittari ihmisten kehon läpi kulkeneista aineista. Huumausainejäämien havaitseminen jätevesistä kertoo tarkemman ja nopeamman totuuden kuin kyselytutkimukset. Aineenvaihdunnan suhteen ei ihminen voi valehdella, toteaa Aalto-yliopiston vesihuoltotekniikan professori Riku Vahala tutkimuksen motiiveja.

Helsingin yliopiston oikeuskemian emeritusprofessori Erkki Vuoren johtama tutkimusryhmä keräsi näytteitä yhdeksältä jätevesilaitokselta eri puolilta Suomea: Helsingistä, Espoosta, Tampereelta, Turusta, Jyväskylästä, Vaasasta, Oulusta, Seinäjoelta sekä Savonlinnasta.

– Tutkimustulokset ja siinä käytetyt menetelmät tulevat helpottamaan viranomaistyötä. Jätevesistä otetut näytteet kertovat nopeasti, mitä huumeita missäkin kaupungissa käytetään. Toki analysoinnissa pitää ensin tietää, mitä etsii ja milloin näytteitä kannattaa ottaa, Erkki Vuori sanoo.

Heroiinin käytöstä vain viitteitä

Kahdeksan päivän jaksolla havaittiin merkittävä ero viikonlopun ja arkipäivien välillä. Viihdekäyttöön tarkoitettujen huumeiden eli ekstaasin ja kokaiinin määrät olivat viikonloppuna moninkertaiset. Näiden käyttö pääkaupunkiseudulla on selkeästi runsaampaa kuin muualla Suomessa.

Sen sijaan amfetamiinia, metamfetamiinia ja kannabista käytetään tasaisesti päivittäin.

– Näiden käyttäjät ovat vakioporukkaa. Toisaalta, voivatko yhden viikon näytteet edustaa koko kuukautta tai varsinkaan koko vuotta, Vuori pohtii.

Amfetamiinia ja metamfetamiinia löytyi kaikkien kaupunkien jätevesistä. Kaupunkien huumeprofiilit ovat kuitenkin erilaisia. Esimerkiksi metamfetamiinia käytetään enemmän läntisen Suomen kaupungeissa, Turussa, Tampereella ja Vaasassa.

– Tämä tutkimus sopii parhaiten alueiden vertailuun. Tulokset voisi myös muuntaa asukasluvun mukaan absoluuttisiksi käyttömääriksi, eli kuinka paljon huumeita käytetään, Vuori summaa.

Eroja löytyy pääkaupunkiseudun, yliopistokaupunkien ja pienempien kaupunkien välillä. Pääkaupunkiseudulla kaikkien tutkittujen huumausaineiden määrät olivat korkeimmat. Yliopistokaupungeissa huumeita käytetään enemmän.

Tutkimuksella ei kuitenkaan voitu todistaa heroiinin käyttöä Suomessa.

– Heroiinin käyttö on erittäin vähäistä koko Suomessa. Jäämät ovat niin pieniä, etteivät ne näy mittauksissa, Erkki Vuori toteaa.

Tutkimuksen näytteet otettiin elokuussa 2012. Tutkimuksen on rahoittanut Maa- ja vesitekniikan tuki ry. Tutkimustulokset on julkaistu Science of The Total Environment -lehdessä.

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehden verkkosivuilla.