Keinohaima tuli askeleen lähemmäs

Keinohaima tuli askeleen lähemmäs Kuva 1 / 1

Keinohaiman kehityksessä tapahtui äskettäin edistysaskel, kun yhdysvaltalaistutkijat kykenivät iPhone-puhelimen pohjalle rakentamallaan keinohaimalla säätelemään lähes automaattisesti tyypin 1 diabeetikoiden verensokeria.

NEJM:ssa kesällä julkaistuun tutkimukseen osallistui 20 aikuista ja 32 nuorta. Keinohaiman ansiosta potilaiden hypoglykemiat vähenivät viiden päivän koe­jaksolla merkittävästi. Keinohaima kykeni säätelemään verensokeria myös aterioi­den yhteydessä.

Tutkijoiden ”bioniseksi haimaksi” kutsuma järjestelmä sisälsi älypuhelimen lisäksi glukoosianturin sekä pumput insuliinille ja glukagonille. Anturi mittasi vatsan ihon alla soluvälitilan sokeripitoisuutta viiden minuutin välein ja välitti tiedon puhelimelle. Tietojen perusteella puhelimen ohjelmisto laski tarvittavan insuliinin ja glukagonin annokset ja sääteli pumppujen toimintaa.

Järjestelmä ei vielä toiminut täysin automaattisesti, sillä potilaiden piti mitata glukoosipitoisuus sormenpäästä kaksi kertaa päivässä ja syöttää tiedot puhelimeen. Lisäksi potilas saattoi syöttää puhelimeen tiedot aterioista.

Vastaavaa järjestelmää kehitetään myös ­Android-puhelimille.

Laitteiden valmistuminen vie vuosia

Automaattisesti verensokeria säätelevää keinohaimaa on kehitetty jo kymmenien vuosien ajan. Kiinnostusta kehitystyöhön riittää ja tarve on suuri, sillä tyypin 1 diabeetikoista vain kymmenisen prosenttia on hyvässä tasapainossa. ­Monilla verensokeri heittelee.

TAYS:n sisätautien poliklinikan osastonylilääkärin Jorma Lahtelan mukaan keinohaima helpottaisi diabeetikoiden elämää oleellisesti, mutta haasteita riittää vielä.

– Keskeinen ongelma on matalan sokeri­pitoisuuden ennakointi. Järjestelmän pitäisi ennustaa tilanne jo vähän aiemmin kuin verensokeri on oikeasti matalalla, hän selittää.

Ennusteohjelmat ovat kehittyneet koko ajan, mutta kestänee vielä vuosia ennen kuin laitteet ovat valmiita potilaskäyttöön. Tarvitaan monianturijärjestelmää, sillä pelkkä verensokerin mittaa­minen ei riitä. Matalan verensokerin ennustamiseksi on kehitetty muun muassa hikoiluun ja sydämen rytmiin perustuvia antureita.

Lahtelan mukaan potilastutkimuksia tarvitaan lisää. Pitää testata, miten eri ihmiset reagoivat verensokerin laskiessa ja löytää keskiarvot, ­joiden pohjalta voidaan tehdä ennusteet.

– Toisaalta anturit kehittyvät. Koko ajan olemme lähempänä tavoitetta.

Mari Heikkilä
toimittaja

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 35/2014.

Oletko jo lukenut nämä?