Kemiallinen kastraatio altistaa eturauhassyöpä­potilaan masennukselle

Riski oli kaksinkertainen verrattuna muulla tavoin hoidettuihin eturauhassyöpäpotilaihin.

Kemiallinen kastraatio altistaa eturauhassyöpä­potilaan masennukselle Kuva 1 / 1

Androgeeninsalpaukseen perustuva hormonihoito on tehokas pitkälle edenneeseen eturauhassyöpään. Sillä on kuitenkin koko joukko haittavaikutuksia, ja tuoreen taiwanilaistutkimuksen mukaan niiden joukkoon voidaan liittää myös depressio. Kemiallisella kastraa­tiolla hoidettujen potilaiden riski sairastua depressioon oli kaksinkertainen muulla tavoin hoidettujen riskiin verrattuna.

Vuosina 2001–2010 tehdyssä väestöpohjaisessa tutkimuksessa selvitettiin kemiallisella kastraatiolla hoidettujen eturauhassyöpäpotilaiden riskiä sairastua depressioon kolme vuotta kestäneen seurannan aikana. Sairausvakuutuksen tietokannasta tutkimukseen kelpuutettiin kaikki 1 714 yli 40-vuotiasta potilasta, joilla oli diagnosoitu eturauhassyöpä, mutta joita ei hoidettu kirurgisesti orkiektomialla. Tutkimusryhmän 868 potilaan hoitona oli kemiallinen kastraatio ja vertailuryhmän 846 potilasta eivät tätä hoitoa saaneet. Kemiallinen kastraatio toteutettiin GnRH-johdoksilla, anti­androgeenein ja/tai estrogeenein. Kastraatioryhmän potilaat olivat keskimäärin iäkkäämpiä (74,1 v vs. 70,4 v) ja pienituloisempia kuin verrokit. Muiden samanaikaisten sairauksien esiintymisessä ei ollut merkittäviä eroavaisuuksia.

Depression ilmaantuvuus hoitoryhmässä oli 13,9/1000 henkilövuotta (95 %:n LV 9,5–19,6) ja vertailuryhmässä 6,7 (3,7–11,0). Kaikista tutkimukseen kelpuutetuista depressiodiagnoosin sai 47 potilasta (2,74 %), ja heistä 32 oli hoitoryhmästä ja 15 vertailuryhmästä. Demografisten tekijöiden ja muiden sairauksien suhteen korjattu suhteellinen riski sairastua depressioon oli kemiallisesti kastroiduilla 1,93 (1,03–3,62) vertailuryhmään verrattuna. Huomion­arvoista oli lisäksi, että aivotapahtumilla ja depressioriskillä oli selvä yhteys.

Hormonihoidon aiheuttama nopea testosteronituotannon sammuminen tai fysiologiset sekä immuunijärjestelmään kohdistuvat muutokset voivat tutkijoiden mukaan olla selitys depressiolle. Tutkijoilta puuttui tieto potilaiden karsinooman histologisesta luokituksesta ja taudin levinneisyydestä – siis ennusteesta. Käsittääkseni huono ennuste on jo sinänsä omiaan aiheuttamaan depressiota, ja todennäköisesti hormonihoito kuului juuri näiden potilaiden alku­vaiheen hoitoon.

Lähde: Chung S-D, Kao L-T, Lin H-C ym. Patients receiving androgen deprivation therapy for prostata cancer have an increased risk of depressive disorder. PLoS ONE 2017;12:e0173266.

Kirjoittaja:

Ossi Lindell

urologian erikoislääkäri

Kuva: Fotolia

Juttu on julkaistu Lääkärilehdessä 15–16/2017.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi