Kesäuusinta: Riittääkö pelkkä painelu elvyttämiseen?

Kesäuusinta: Riittääkö pelkkä painelu elvyttämiseen? Kuva 1 / 1

Tiedätkö, miten elvytetään? Tämä on kysymys, joka saattaa tulla eteen, missä vain ja milloin vain. Kun elvytysneuvoja etsii Internetistä, löytyy ohjeita sekä puhalluksella että ilman. Mitä siis pitäisi tehdä?

Apulaisylilääkäri Sanna Hopun mukaan elvytysohjeet vaihtelevat sen takia, että niistä on pyritty tekemään mahdollisimman yksinkertaiset ja kansainvälisesti yhtenäiset.

– Maailman elvytysjärjestön elvytysohjeet tarkastetaan aina viiden vuoden välein. Tämän hetkisessä ohjeessa korostetaan keskeyttämättömän rintakehäpainelun tärkeyttä, hän sanoo.

Hopun mukaan viimeisin ohje on annettu sen hetkisten tutkimustulosten perusteella vuonna 2010. Ohjeiden tekoon osallistuvat elvytysjärjestöt Australiasta ja Uudesta-Seelannista, Euroopasta ja Amerikasta.

Amerikkalainen ei puhalla suuhun

Elvytysohjeet ovat ristiriitaisen tuntuisia. Toisaalta opetetaan puhallus painamiselvytystä ja toisaalta kehotetaan vain painamaan. Hopun mukaan tässä on kyse kulttuurierojen yhteen sovittamisesta.

– Tutkimuksissa kävi ilmi, että esimerkiksi yhdysvaltalainen ei elvytä ihmistä, jos se tarkoittaa sitä, että hänen on puhallettava tuntemattoman suuhun. Myös bakteerikammoisuus on ollut elvytyksen esteenä. Tämän takia Yhdysvaltojen elvytysohjeista vastaava American Heart Association (AHA) tuli siihen tulokseen, että USA:ssa ihminen saa todennäköisemmin apua maallikolta, mikäli elvytysohjeeseen ei kuulu puhaltamista, hän kertoo.

Hoppu kuitenkin huomauttaa, että Suomessa tuntemattomankin elvytykseen suhtaudutaan Suomessa myönteisemmin kuin maailmalla keskimäärin.

– Meillä kynnys elvyttää on pienempi. Täällä noin puolessa elvytyksistä potilas on saanut myös maallikkoelvytystä, kun Yhdysvalloissa luku on vain 10 prosenttia.

Mikä on sydänpysähdys?

Sydämenpysähdyksellä tarkoitetaan äkillistä sydämen pumppaustoiminnan pysähtymistä syystä riippumatta. Sydämenpysähdyksen oireita ovat tajuttomuus, hengityksen pysähdys tai haukkominen ja valtimosykkeiden puuttuminen. Pysähdyksen alkuvaiheessa henkilö saattaa jäykistellä jopa minuuttien ajan. Tämä voi hämätä ammattilaistakin luulemaan, että kyseessä olisi kouristuskohtaus.

Hoppu huomauttaa, että sydämenpysähdys on erottamaton osa luonnollista kuolemaa, mutta kun se tapahtuu odottamattomasti, puhutaan äkillisestä sydämenpysähdyksestä tai äkkikuolemasta.

Valtaosalla potilaista, noin 80 prosentilla, sydämenpysähdyksen syy on sydänperäinen. Taustalla voi olla esimerkiksi sepelvaltimotautia tai sydämen vajaatoimintaa. Loput 20 prosenttia sydämenpysähdyksen syistä muodostavat ulkoiset tekijät, kuten trauma, myrkytys, hengityseste ja hukkuminen.

Kokenut voi puhaltaa

Koska Suomessa vieraaseen ihmiseen kosketaan hätätilanteessa, Käypähoito suosituksen elvytysohjeesta tehtiin kompromissi.

Hätäkeskuksen päivystäjä kysyy soittajalta, osaako tämä elvyttää. Jos henkilö ei ole koskaan elvyttänyt, hänelle neuvotaan paineluelvytys, jonka tavoitteena on keskeytyksetön painelu sata kertaa minuutissa noin viiden senttimetrin syvyyteen. Rintakehän tulisi antaa palautua kokonaan painallusten välillä.

Jos henkilö sanoo osaavansa elvyttää, hänelle annetaan puhallus-paineluelvytyksen ohjeet. Tällä hetkellä ohjeistuksena on, että 30 painalluksen jälkeen tulee antaa aina kaksi puhallusta. Keskeistä kokeneillekin elvyttäjille on mahdollisimman taukoamaton ja tehokas painelu.

Hoppu ymmärtää, miksi maallikolle suositellaan pelkkää paineluelvytystä. Hänen mukaansa puhalluselvytys on vaikeaa kokemattomalle.

– Potilaan asennon pitää olla oikea. Jos puhaltaa vahingossa mahaan, potilas saattaa oksentaa ja sen jälkeen moni perääntyy tilanteesta. Toisaalta, jos elvytystä pystyy oksennuksen jälkeen jatkamaan, on vaarana, että oksennusta kulkeutuu potilaan keuhkoihin, mikä ei ole sekään hyvä asia, hän sanoo.

Elvytys riippuu tilanteesta

Todellisuudessa potilas tarvitsee hieman erilaista elvytystä tilanteesta ja henkilöstä riippuen. Lapsi hyötyy erilaisesta elvytyksestä kuin aikuinen ja hukkunut erilaisesta kuin sydänkohtauksen saanut.

– Esimerkiksi sydänperäiseen sydänpysähdykseen painelu auttaa 5–10 minuuttia. Sen jälkeen potilas tarvitsee jo happea, Hoppu toteaa. Siksi elvytyskursseilla käyminen kannattaa. Hoppu kuitenkin huomauttaa, että elvytystaitoja pitää käydä harjoittelemassa useammin kuin kerran elämän aikana. Yhdestä kurssista ei ole apua, jos sen on käynyt vuosia sitten.

Kaikki auttaminen on hyvästä

Useat pelkäävät vahingoittavansa potilasta elvytystilanteessa. Hopun mukaan tällainen ajatus kannattaa hätätilanteessa unohtaa.

– Kaikkein tärkeintä on tunnistaa hätätilanne. Kysy voitko auttaa. Jos et saa vastausta, kokeile hengittääkö henkilö, Jos ei hengitä, soita 112. Kaikkein vaarallisinta on välinpitämättömyys ja oletus, että joku toinen pysähtyy auttamaan.

Hoppu muistuttaakin, että kaikki mitä elottoman eteen tekee, on auttamista. Lohduttomin tilanne on silloin, kun ei tehdä mitään.

Seuraavat maailmanlaajuiset ohjeet ilmestyvät 2015. Silloin selviää, millaisia tuloksia nykyisillä ohjeilla on saavutettu. Hopun mukaan Yhdysvalloissa ollaan sitä mieltä, että tilanne on parantunut – Euroopassa asiasta ei olla ihan yhtä varmoja.

Katso Punaisen ristin elvytysohjeet ja muista, että pelkkä painelukin on parempi kuin ei mitään.

Aikuisen
Lapsen
Vauvan
Hukkuneen

Lue myös
Mitä tehdä, jos pieni lapsi löytyy hukkuneena?

Kirjoittanut:
Johanna Nykopp
toimittaja

Kuva:
Panthermedia

Katso myös British Heart Foundationin video: Hard and fast- hands only CRP

Julkaisemme kesän aikana suosittuja tiedeartikkeleita uudestaan. Tämä artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 31. elokuuta 2014.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi