Kisa potilaista alkaa Uudellamaalla

Keski-Uudenmaan valinnanvapauskokeilu ei uhkaa lääkärien työpaikkoja. Hyvinkään ­perusterveydenhuollon lääkärit kertovat, millä mielin he lähtevät mukaan pilottiin.

Kisa potilaista  alkaa Uudellamaalla Kuva 1 / 4

Keski-Uudenmaan valinnan­vapauskokeilu alkaa toukokuussa, viimeisenä maan viidestä kokeilusta.

Mukana on kuusi kuntaa ja 200 000 asukasta, jotka saavat valita, minkä palveluntuottajan yleislääkäri- ja hoitajavastaanottoja he aikovat käyttää ainakin seuraavat puoli vuotta. Tuottajina toimivat alueen terveyskeskukset ja mukaan ilmoittautuneet yritykset.

– Yksityisiä ja julkisia palvelutuottajia kohdellaan kokeilussa tasavertaisesti ja mitataan samoilla mittareilla, sanoo projektipäällikkö Frank Ryhänen.

Kokeiluun ilmoittautuivat toukokuun alkuun mennessä Terveystalo, Aava, Mehiläinen ja Diagnos Terveyspalvelut. Mukaan pääsee myöhemminkin.

– Mielenkiintoa on muillakin. Suunnitteilla on myös uuden yrityksen perustaminen, samaan tapaan kuin Ylä-Savossa, missä kokeiluun lähti Kiuruveden kunnanlääkärit Oy, Ryhänen jatkaa.

Kokeilun piti alkaa huhtikuun loppuun mennessä, mutta tietojärjestelmäongelmien ja lupa-asioiden vuoksi aloitus viivästyi.

”Lääkärien työpaikat säilyvät”

Hyvinkään sosiaali- ja terveysjohtaja, johtajaylilääkäri ja hankejohtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen vakuuttaa, ettei ­kokeilu vähennä lääkärien tarvetta ­kunnissa:

– Näköpiirissä ei ole, että lääkärityöpaikkoja vähenisi tässä vaiheessa julkiselta puolelta.

Kun asiakkaita siirtyy kunnista yksityiselle, terveyskeskuksissa pystytään purkamaan jonoja ja kehittämään toimintaa.

– On mahdollista, että jopa 10–15 prosenttia asukkaista siirtyy pois kunnan tuotannosta, Laitinen-Parkkonen arvioi.

Määrää rajaa osaltaan hankkeen budjetti.

– Jos määrä alkaa nousta kovin paljon yli 10 prosentin, voimme ehkä joutua rajoittamaan lisävalintojen tekemistä ja sulkemaan valintaportaalin, Frank ­Ryhänen ennakoi.

Sopeuttamistoimet mahdollisia

Jos asiakkaita siirtyy yksityiselle paljon, kunnissa voidaan harkita sopeuttamistoimia.

– Henkilöstöryhmien kanssa on linjattu niin, että omaa tuotantoa ei pienennetä kokeilun vuoksi. Mahdolliset ylimääräiset resurssit pyritään hoitamaan pehmeillä keinoilla, Ryhänen jatkaa.

Tämä voi merkitä työtehtävien siirtoa tai sitä, ettei jatketa määräaikaisia työsuhteita, palkata eläköityvien tilalle uusia työntekijöitä tai täytetä avoimia virkoja.

– Kokeilu on iso muutos. Kukaan ei tiedä tarkasti, miten väestö käyttää valinnanvapauttaan. Epätietoisuutta on ymmärrettävästi kaikilla osapuolilla, Ryhänen sanoo.

Nähtäväksi jää, miten valinnanvapaus vaikuttaa terveyspalvelujen käyttöön, kun sote-uudistus toteutuu.

– Jos palvelujen käyttö säilyy samana, silloinhan se ei vaikuta muuhun kuin siihen, kenen palkkalistoilla töitä tehdään. Työntekijöiden siirtymää voi tulla julkiselta yksityiselle ja toisinpäin, Laitinen-Parkkonen toteaa.

Kokeilu herättää huolia

TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRI KARI-PEKKA HELENIUS, HYVINKÄÄ:

”Valinnanvapauskokeilu herättää joitakin huolia. Kokeilusta on rajattu pois esimerkiksi neuvola, opiskelu- ja kouluterveydenhuolto, mielen­terveys ja kuntoutus. Meillä iso osa perustyöstä on juuri näitä palveluja. Siinä mielessä kokeilu on aika rajoitettu.

En usko, että potilaista tulee varsinaista kilpailua pilotin aikana. Potilaita riittää kyllä. Luulen, että yksityisen valitsevat ne, jotka jo nyt käyvät työ­terveyshuollossa ja yksityissektorilla. Eivät he ole käyneet terveyskeskuksessa aikaisemminkaan. Toden­näköisesti arki terveyskeskuksessa ei juuri muutu.

Iso osa potilaistamme on vanhuksia, maahan­muuttajia, työttömiä ja niitä, joiden toimintakyky on alentunut. Epäilyttää, miten hyvin he pystyvät aktiivisesti valitsemaan palveluntuottajia. Valintoja todennäköisesti tekevät vähän paremmin pärjäävät kansalaiset ja lapsiperheet. Mitä kertoo kokonais­tilanteesta se, että porukka jakautuu tällä tavoin yksityispuolen ja meidän kesken?

Olen huolissani myös siitä, onko yksityissektorilla oikeasti valmiuksia toimia perusterveydenhuollossa. Terveyskeskuksissa on hiottu toimintamalleja vuosia. Kun on virtsatieinfektio, toimintamalli on kirjattu talon tapoihin. Onko yksityispuolella vastaavia toiminta­malleja?

Minulle on jäänyt epäselväksi, kuinka hyvin tieto kulkee yksityissektorin toimijan ja terveysaseman toimijan välillä. Jos tiedonvälitys tapahtuu valtakunnallisen Kanta-järjestelmän kautta, täytyy muistaa, että se toimii vaihtelevasti ja on kömpelö. Lisäksi sieltä ei löydy vanhoja tietoja.”

Arkityö pysyy ennallaan

TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRI ANNE LOKK, HYVINKÄÄ:

”Pidän kokeilussa arveluttavana sitä, että potilaat voivat vaihtaa palveluntuottajaa puolen vuoden välein. Vuosi olisi ollut parempi aika.

Minun vastuuväestöni on vanhuspitoinen. Potilaillani on paljon sairauksia, ja lääkärin pitää ottaa kokonais­valtaisesti kantaa asioihin. Jos potilas alkaa hyppiä paikasta toiseen puolen vuoden välein, hoidossa ei ole kokonaisvaltaisuutta eikä jatkuvuutta.

Pelkään, että potilas lähtee pois, muttei olekaan tyytyväinen uuteen hoitopaikkaan. Sitten hän tulee takaisin, ja minulla menee vastaanotolla kaksinkertainen aika selvittää, mitä on tapahtunut tällä välin.

Potilasta pitää aina hoitaa hyvin. Jos yksityinen puoli siihen pystyy, enhän minä kateellinen ole. Heillä ei kuitenkaan ole valmiina sellaisia lääkärin ja sairaan­hoitajan yhteistyösysteemejä ja hoitopolkuja kuin terveys­keskuksessa on, vaan asiat pitää resursoida nyt ihan eri lailla.

Yksityispuoli tuntuu nyt hyvältä, koska sinne pääsee nopeasti eikä siellä ole jonoa. Jos sinne tulee samanlainen tunku kuin terveyskeskukseen, sinnekin tulevat jonot.

Näen, ettei kokeilu muuta arkityötäni millään lailla. Otan omia potilaita vastaan niin kuin ennenkin. Kukaan ei tiedä, miten potilaat valitsevat, mutta en usko, että minun vanhat kroonikkopotilaani mihinkään häviävät.

Saattaa käydä niin, että raskaat kroonikkopotilaat jäävät terveyskeskuksiin ja silloin tällöin lääkäriä tarvitsevat nuoret siirtyvät yksityiselle. Silloin terveyskeskuksissa tehdään täysin erilaista työtä kun yksityisellä.

Työt eivät tule loppumaan, vaan niitä varmasti riittää kaikille.”

”Joko uit tai hukut”

VASTAANOTTOJEN YLILÄÄKÄRI, SOTE-TIETOSUOJAVASTAAVA KARI SUKANEN, HYVINKÄÄ:

”Alamme kilpailla potilaista. Meidät on vähän niin kuin heitetty lammikkoon. Joko uit tai hukut. Yksikkömme täytyy säilyttää kilpailukyky yksityisten palvelun­tuottajien rinnalla. Meidän on kehitettävä toimintaamme.

Kokeilu herättää uteliaisuutta. Mukaan tulee uusia palveluntuottajia, joiden pitäisi selvitä samoilla lähtökohdilla, joilla mekin joudumme toimimaan.

Kun palveluntuottajien toimintaa tullaan vertaamaan, meitäkin tullaan rankkaamaan. Palvelujen saatavuudessa olemme altavastaajina. Emme pysty tuottamaan palveluja jokaiselle halukkaalle lyhyellä aikavälillä. Vastaanoton puitteissa tuotamme esimerkiksi neuvola- ja koulupalveluja, jotka eivät ole kokeilussa mukana. Tässä on hiukan epäreilu asetelma.

En tunnista henkilöstössä paniikkia työpaikan säilymisestä. Jos kymmenen prosenttia asiakkaista siirtyisi meiltä pois, se tarkoittaisi Hyvinkäällä 4 500 asukkaan ja reilun kahden lääkärin työpanoksen siirtymistä.

Tämä ei vaikuta työntekijöiden määrään, eli vähennyksiä ei tule. Ehkä lääkärien vastuuväestömäärät pienenevät ja tulevat helpommin hallittaviksi ja sitä kautta asemamme kilpailutilanteessa paranee. Hyvinkäällä on edelleen omalääkärijärjestelmä käytössä.

Kokeilun alku on viivästynyt, koska tällä alueella on ollut ongelmia tietotekniikan toteutuksen kanssa. Alueen kuudessa kunnassa on kolme erillistä potilastieto­järjestelmää. Kaikkien tuottajien potilastiedot pitää saattaa peruskuntien järjestelmiin. Toimintamallien rakentaminen on työlästä.”

Paljon käyntejä, isompi korvaus

Keski-Uudenmaan valinnanvapaus­kokeilu testaa korvausmallia, joka huomioi potilaiden aiemman palvelujen käytön.

Palveluntuottajat saavat jokaisesta ­listautuneesta asiakkaasta ensinnäkin kapitaatiokorvauksen eli saman kiinteän summan. Summa perustuu kuntien oman tuotannon tämänhetkiseen tasoon.

Listautunut asiakas sijoitetaan yhteen neljästä luokasta aiemman palvelun­käyttöhistoriansa perusteella. Näin voidaan verrata eri tuottajien asiakaskunnan vaativuutta.

Paljon palveluja käyttäneistä saa suuremman korvauksen. Maksu voi nousta 112 prosenttiin keskiarvosta.

Lisäksi tuottajat saavat kannustimia tai sanktioita sen mukaan, miten hyvin ne hoitavat potilaansa.

Mittareita on kymmenen, kuten hoitotasapaino, lähetteiden määrä, päivystyskäynnit ja jatkohoitoon pääsy. Jos toteuma poikkeaa vähintään viisi prosenttia keskiarvosta, seurauksena on risuja tai ruusuja.

– Kannustimien ja sanktioiden maksimivaikutus on kymmenen prosenttia kapitaatiosummasta tässä vaiheessa, projektipäällikkö Frank Ryhänen sanoo.

Henkilökohtaisen budjetin kokeilu ­alkaa alueella alkusyksystä. Mukaan ­valitaan vain tiettyjä potilasryhmiä. Kesällä vahvistuu, laajeneeko kokeilu myös suun terveydenhuoltoon.

Valinnanvapauskokeilu on osa ­isompaa kokonaisuutta.

– Teemme Keski-Uudenmaan omaa alueellista sote-mallia, joka olisi myöhemmin liitettävissä Uudenmaan maakuntaan, hankejohtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen sanoo.

Kirjoittaja:
Heli Väyrynen
toimittaja

Kuva:
Nina Kaverinen

Juttu on julkaistu Lääkärilehdessä 19/2017.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi