Krooninen kipu ja masennus – tarttuvia periytyviä sairauksia?

Lasten ja nuorten krooniset kivut ovat lisääntymässä. Tähän tulisi kiireesti puuttua.

Krooninen kipu ja masennus – tarttuvia periytyviä sairauksia? Kuva 1 / 1

Kokemuksen perusteella krooninen kipu ja masennus osuvat usein saman potilaan taakaksi. Kumpikin ongelma tuntuu kulkevan myös perheissä. Masennuksen ja kroonisen kivun mekanismeissa on paljon päällekkäisyyttä. Molemmissa on voimakas emotionaalinen osatekijä, joka voi välittyä yksilöstä toiseen peilisolujen ja käyttäytymismallien välityksellä.

Skotlantilaiset yliopistot ovat keränneet perusterveydenhuollon kanssa yhteistyössä lähes 25 000 potilaan ja perheenjäsenen aineiston, jossa on selvitetty perimän ja ympäristön osuutta kroonisen kivun ja masennuksen taustatekijöinä (McIntosh AM ym. Genetic and Environmental Risk for Chronic Paina and the Contribution of Risk Variants for Major Depressive Disorder: A FamilyBased Mixed-Model Analysis. PLOS Medicine). Kahdesta itsenäisestä Yhdistyneiden kuningaskuntien biopankin (UK Biobank) aineistosta selvitettiin kroonisen kivun monigeenistä taustaa. Lisäksi analysoitiin, josko genominen psykiatrisen sairauden riski ennakoi kroonista kipua ja kroonisen kivun genominen riski masennusta.

Perimä selitti kroonisesta kivusta 38,4 %. Kroonista kipua esiintyi merkittävästi kummallakin puolisolla selittäen 18,7 % vaihtelusta. Krooninen kipu korreloi depression kanssa ja sitä kertyi perheisiin geneettisistä syistä. Kroonisella kivulla oli selkeä monigeeninen riskiprofiili ja depression genominen riski liittyi myös merkitsevästi krooniseen kipuun.

Nämä tulokset ovat tärkeitä kroonisen kivun olemuksen ymmärtämiseksi ja tehokkaampien prevention ja kuntoutuksen menetelmien kehittämiseksi. Lasten ja nuorten krooniset kivut ovat lisääntymässä. Tähän tulisi kiireesti puuttua.

Tämä tutkimus tarjoaa monta mallia terveydenhuollon ja sen tutkimuksen edistämiseksi Suomessa:

1. Perhelääkärijärjestelmä on paras malli kroonisen kivun ja masennuksen osalta suuren riskin potilaiden ja perheiden löytämiseksi ja varhaisen prevention aloittamiseksi.

2. Perusterveydenhuoltoon tulisi kehittää perhekeskeisiä preventio- ja kuntoutusmalleja, joissa monialainen työryhmä rakentaa potilaille ja perheille räätälöidyt hoitopolut.

3. Masennuksen ohella tulisi tutkia optimismia suojaavana tekijänä ja miten sen saisi tarttuvaksi.

4. Yliopistojen kannattaa tehdä yhteistyötä keskenään ja perusterveydenhuollon kanssa.

5. Kansallinen biopankki on välttämätön suomalaisen lääketieteen tulevaisuudelle.

6. Suomi vastaa asukasluvultaan Skotlantia, joka ainakin toistaiseksi Iso-Britannian osana hyötyy suuren maan tutkimusverkostosta. Kaikki pohjoismaat ovat pieniä, joten tieteellistä yhteistyötä kannattaa tiivistää edelleen. Miten olisi Nordic Biobank? Tanskalaisten optimismi saattaisi myös tarttua.

Kirjoittaja:
Eija Kalso
LKT, professori, HUS:n kipuklinikan ylilääkäri

Kuva: Mikko Käkelä

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi