Kunnollinen lääkehoito on tärkeä ohitusleikkauksenkin jälkeen

Kunnollinen lääkehoito on tärkeä ohitusleikkauksenkin jälkeen Kuva 1 / 1

Statiini, beetasalpaaja, ACE:n estäjä ja verihiutalelääkkeet parantavat sepelvaltimotaudin ennustetta sitä enemmän, mitä vaikeampaa tautia potilas sairastaa. Tämän optimaalisen lääkeyhdistelmän käyttö näyttää kuitenkin olevan valitettavan vähäistä etenkin ohitusleikkauksen jälkeen, ja tämä näyttää huonontavan hoidon pitkäaikaistuloksia.

Satunnaistetussa SYNTAX-tutkimuksessa vertailtiin ohitusleikkausta ja pallolaajennusta yhteensä 1 800:n vaikeaa laaja-alaista sepelvaltimotautia sairastavan potilaan hoidossa. Potilailta kysyttiin seurantakäyntien yhteydessä lääkkeiden käyttöä viiden vuoden seurannan aikana.

Noin 50 % pallolaajennuspotilaista ja vain 31 % ohitusleikkauspotilaista käytti optimaalista lääkehoitoa sairaalasta kotiutuessaan. Seurannassa pallolaajennuspotilaiden lääkkeiden käyttö väheni. Viiden vuoden kuluttua vain 40 % pallolaajennuspotilaista ja 36 % ohitusleikkauspotilaista käytti optimaalista lääkehoitoa. Optimaalinen lääkehoito oli itsenäinen ennustekijä, joka vähensi kuolleisuutta 36 % ja kuoleman, sydäninfarktin ja aivoinfarktien yhteismäärää 27 %. Ennustevaikutus oli suurempi kuin tutkittavien hoitomuotojen välinen ennuste-ero viiden vuoden seurannassa.

Valtimotaudin eteneminen oli laajassa suomalaisessa selvityksessä tärkein uusintatoimenpiteisiin johtava tekijä nuorilla sepelvaltimotautipotilailla, joista valitettavan moni jatkoi tupakointiakin pallolaajennuksen jälkeen. Taudin oireettomassa vaiheessa motivaatio lääkkeiden käyttöön voi herpaantua ja erilaiset satunnaiset oireet lasketaan herkästi lääkkeiden sivuvaikutuksiksi ja syyksi lopettaa lääkitys. Hyvän sekundaariprevention pitkän aikavälin merkitys voi unohtua etenkin ohitusleikkauksen jälkeen myös hoitavilta lääkäreiltä.

Lähde:
Iqbal J, Zhang Y, Holmes DR ym. Optimal medical therapy improves clinical outcome in patients undergoing revascularization with percutaneous coronary intervention or coronary artery bypass grafting.Circulation 2015;131:1269–77.

Kirjoittanut:
Juhani Airaksinen
professori

Kuva: Panthermedia

Julkaistu Lääkärilehdessä 23/2015.

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi