Kyyn purema: oireet, ensiapu ja hoito

Kyyn purema on harvinainen, mutta vakavasti otettava vaaratilanne. Pienikin määrä kyyn myrkkyä voi aiheuttaa voimakkaita paikallisoireita ja jopa henkeä uhkaavan myrkytyksen erityisesti lapsilla, vanhuksilla ja perussairailla.

Kyy on Suomen ainoa myrkyllinen käärmelaji.
Adobe
Kyy on Suomen ainoa myrkyllinen käärmelaji.

Kyy (Vipera berus) on Suomen ainoa luonnonvarainen myrkyllinen käärme. Se välttelee yleensä ihmisiä, mutta uhatuksi tai yllätetyksi tultuaan se saattaa purra.

Suomessa kyyn puremia esiintyy tavallisimmin huhti–syyskuussa, ja vakavia myrkytyksiä hoidetaan vuosittain sairaaloissa.

Kyyn purema johtaa kuolemaan äärimmäisen harvoin. Suomessa on raportoitu vain muutamia kuolemantapauksia viimeisen sadan vuoden aikana.

Nopeasti aloitettu ensiapu ja asianmukainen sairaalahoito tekevät kuolemanriskistä hyvin pienen, vaikka purema voi aiheuttaa vakaviakin oireita erityisesti riskiryhmille.

Kyyn pureman oireet

Kyyn purema aiheuttaa sekä paikallisoireita puremakohtaan että yleisoireita.

Puremakohdan kahden pienen reiän (usein 3–10 mm etäisyydellä toisistaan) ympärillä ilmenee kipua, punoitusta ja turvotusta. Myös rakkulat ovat mahdollisia.

Myrkky voi aiheuttaa oksentelua, ripulia, päänsärkyä, lihaskipuja ja verenpaineen vaihtelua. Allergisessa reaktiossa voi esiintyä kurkunpään turvotusta ja hengitysvaikeuksia.

Ensiapu kyyn puremaan

On tärkeää tietää, mitä tehdä jos kyy puree.

Kun kyy puree, toimi seuraavasti:

  • älä koske tai puristele puremakohtaa
  • rauhoita uhri ja pidä purema-alue liikkumattomana
  • jos purema on raajassa, lastoita ja nosta se kohoasentoon turvotuksen hidastamiseksi
  • vältä hydrokortisonivalmisteita (pienten itsehoitolääkkeinä saatavien kortisonimäärien hyödyistä ei ole näyttöä)
  • kuljeta uhri pois puremapaikalta ja hakeudu hoitoon välittömästi tai soita hätänumeroon 112

Mitä tapahtuu sairaalassa kyyn pureman jälkeen?

Sairaalaan saavuttaessa potilaan vointi arvioidaan välittömästi. Lääkäri tarkkailee elintoimintoja, kuten sykettä, verenpainetta, hengitystä ja virtsan eritystä, sekä seuraa turvotuksen etenemistä puremakohdassa.

Tarvittaessa otetaan laboratoriokokeita, kuten verenkuva ja hyytymistekijät, joilla arvioidaan mahdollisia myrkyn vaikutuksia.

Lue lisää: Käärme pyssyssä

Jos oireet ovat lieviä, potilas voi jäädä lyhytaikaiseen tarkkailuun. Mikäli oireet etenevät nopeasti tai potilaalla on merkittäviä yleisoireita, harkitaan tehohoitoa ja mahdollisesti kyyn vasta-aineen eli antidootin antamista.

Hoito on pääosin oireenmukaista ja voi sisältää nestehoitoa, kivunlievitystä sekä pahoinvoinnin hoitoa. Useimmat potilaat kotiutuvat vuorokauden kuluessa, mutta vaikeissa tapauksissa seuranta voi kestää pidempään.

Kyyn pureman ehkäisy

Kyyn puremaa voi ehkäistä tehokkaasti seuraavin keinoin:

  • käytä metsässä ja kalliolla kulkiessa tukevia kenkiä ja pitkälahkeisia housuja
  • varo käärmeiden yleisimpiä oleskelupaikkoja kuten kiviaitoja, kantojen juuria ja tiheikköisiä metsiä
  • opeta myös lapsille kyyn tunnistus ja turvallinen etäisyys matelijoista

Kyyn pureman riskiryhmät

Vaikka suurin osa kyyn puremista aiheuttaa vain lieviä tai kohtalaisia oireita, tietyt ihmisryhmät ovat alttiimpia vakaville seurauksille.

Erityisessä riskissä ovat pienet lapset, ikääntyneet, raskaana olevat sekä henkilöt, joilla on perussairauksia, kuten sydän- tai keuhkosairauksia, diabetes tai heikentynyt immuunipuolustus. Näillä potilailla myrkyn vaikutukset voivat olla voimakkaampia, ja oireet kehittyä nopeammin.

Riskiryhmiin kuuluvien tulisi hakeutua aina viipymättä sairaalahoitoon, vaikka oireet vaikuttaisivat aluksi lieviltä. Varhainen seuranta ja mahdollinen antidoottihoito voivat olla ratkaisevia vakavien komplikaatioiden estämiseksi.