Lääketieteen opiskelijat ovat suuressa vaarassa sairastua masennukseen, mutta arviot depression esiintyvyydestä ovat vaihdelleet. Sitäkään ei tiedetä, miten depressio vaihtelee maittain tai opiskeluvuosittain. JAMAssa julkaistiin havainnoivista tutkimuksista iso meta-analyysi.
Katsaukseen otettiin mukaan 195 tutkimusta, joissa oli mukana 129 123 lääketieteen opiskelijaa 47 maasta. Valtaosa eli 167 depressio-oireita raportoivista oli poikkileikkaustutkimuksia (n = 116 628) ja vain 16 seurantatutkimuksia (n = 5 728). Yhteensä 24 poikkileikkaustutkimusta raportoi itsemurha-ajatusten yleisyyttä.
Lääketieteen opiskelijoista 27,2 %:lla oli merkittäviä masennusoireita. Tutkimuksissa oli käytetty hyvin monenlaisia mittareita, ja merkittävien masennusoireiden katkaisupisteiden ylittävien osuus vaihteli 9,3 %:sta 55,9 %:iin. Niistä opiskelijoista, jotka ylittivät katkaisuarvot, vain 15,7 % oli hakenut apua oireisiinsa.
Pitkittäistutkimusten perusteella tehdyt esiintyvyysarviot olivat samaa tasoa kuin poikkileikkaustutkimuksissa. Sen sijaan tutkimukset, joissa otos oli edustava (suurempi vastausosuus), antoivat suurempia esiintymislukuja kuin vähemmän edustavat otokset. Prekliinisen vaiheen opiskelijat kärsivät masennusoireista yhtä paljon kuin kliinisen vaiheen. Tutkimuksen ajankohta tai maanosa ei vaikuttanut tuloksiin. Lääketieteen opiskelun alettua masennusoireet lisääntyvät noin 13,5 % seurannan aikana. Eri tutkimuksissa edeltäneen jakson (2 vk – 12 kk) aikana 11,1 % lääketieteen opiskelijoista oli ajatellut itsemurhaa.
Arvio lääketieteen opiskelijoiden masennuksen esiintyvyydestä on lähellä erikoistuvien lukua (27 % vs. 28 %), mutta selvästi korkeampi kuin taustaväestössä (vastaavan ikäisillä 9,3 %). Alkuperäistutkimukset olivat lähes kaikki tehty itse täytettävillä kyselylomakkeilla, joten päätelmiä depressiodiagnooseista ei voi tehdä. Merkittävien oireiden esiintyvyysluvut ovat kuitenkin niin suuria ja hoitoon hakeutuminen niin vähäistä, että tukimuotoja ja niiden tutkimusta tarvitaan.
Lähde: Rotenstein LS ym. Prevalence of depression, depressive symptoms, and suicidal ideation among medical students. A systematic review and meta-analysis. JAMA 2016;316:2214–36.
kirjoittaja:
Kaisu Pitkälä
professori
kuva: Sami Perttilä
Julkaistu Lääkärilehdessä 8/2017
