Lääketieteen opiskelu altistaa masennukselle

Lääketieteen opiskelijoista 27,2 %:lla oli tutkimuksen mukaan merkittäviä masennusoireita.

Lääketieteen opiskelu  altistaa masennukselle Kuva 1 / 1

Lääketieteen opiskelijat ovat suuressa vaarassa sairastua masennukseen, mutta arviot depression esiintyvyydestä ovat vaihdelleet. Sitäkään ei tiedetä, miten ­depressio vaihtelee maittain tai opiskeluvuosittain. JAMAssa julkaistiin havainnoivista tutkimuksista iso meta-analyysi.

Katsaukseen otettiin mukaan 195 tutkimusta, joissa oli mukana 129 123 lääketieteen opiskelijaa 47 maasta. Valtaosa eli 167 depressio-oireita raportoivista oli poikki­leikkaustutkimuksia (n = 116 628) ja vain 16 seurantatutkimuksia (n = 5 728). Yhteensä 24 poikkileikkaustutkimusta raportoi itsemurha-ajatusten yleisyyttä.

Lääketieteen opiskelijoista 27,2 %:lla oli merkittäviä masennusoireita. Tutkimuksissa oli käytetty hyvin monenlaisia mittareita, ja merkittävien masennusoireiden katkaisupisteiden ylittävien osuus vaihteli 9,3 %:sta 55,9 %:iin. Niistä opiskelijoista, jotka ylittivät katkaisuarvot, vain 15,7 % oli hakenut apua oireisiinsa.

Pitkittäistutkimusten perusteella tehdyt esiintyvyysarviot olivat samaa tasoa kuin poikkileikkaustutkimuksissa. Sen sijaan tutkimukset, joissa otos oli edustava ­(suurempi vastausosuus), antoivat suurempia esiintymislukuja kuin vähemmän edustavat otokset. Prekliinisen vaiheen opiskelijat kärsivät masennusoireista yhtä paljon kuin kliinisen vaiheen. Tutkimuksen ajankohta tai maanosa ei ­vaikuttanut tuloksiin. Lääketieteen opiskelun alettua masennusoireet lisääntyvät noin 13,5 % seurannan aikana. Eri tutkimuksissa edeltäneen jakson (2 vk – 12 kk) aikana 11,1 % lääketieteen opiskelijoista oli ajatellut itsemurhaa.

Arvio lääketieteen opiskelijoiden masennuksen esiintyvyydestä on lähellä ­erikoistuvien lukua (27 % vs. 28 %), mutta selvästi korkeampi kuin taustaväestössä (vastaavan ikäisillä 9,3 %). Alkuperäistutkimukset olivat lähes kaikki tehty itse ­täytettävillä kyselylomakkeilla, joten päätelmiä depressiodiagnooseista ei voi tehdä. Merkittävien oireiden esiintyvyysluvut ovat kuitenkin niin suuria ja hoitoon ­hakeutuminen niin vähäistä, että tukimuotoja ja niiden tutkimusta tarvitaan.

Lähde: Rotenstein LS ym. Prevalence of depression, depressive symptoms, and suicidal ideation among medical students. A systematic review and meta-analysis. JAMA 2016;316:2214–36.

kirjoittaja:
Kaisu Pitkälä
professori

kuva: Sami Perttilä

Julkaistu Lääkärilehdessä 8/2017

Oletko jo lukenut nämä?

Terveyskirjasto.fi