Lääkityksestä kyseenalaista hyötyä dementian loppuvaiheessa

Yli puolet pitkälle edennyttä dementiaa sairastavista sai JAMA:n tutkimuksen mukaan lääkitystä, josta oli vain kyseenalaista hyötyä.

Pitkälle edennyttä dementiaa sairastavista, vanhainkodeissa asuvista henkilöistä 53,9 % sai ainakin yhtä lääkettä, josta oli kyseenalaista hyötyä. Yleisimmät määrätyt lääkkeet olivat kolinesteraasiestäjät 36,4 %:lla, memantiinilääkitys 25,2 %:lla ja statiinit 22,4 %:lla. Näin kertoo JAMA:n tutkimus.

Tutkimuksessa oli mukana 5 406 henkilöä. Todennäköisyys saada kyseenalaista hyötyä antavaa lääkitystä oli vähäisin potilailla, joilla oli ongelmia syömisessä, ruokintaletku tai ei elvytetä -päätös tai jotka olivat saattohoidossa.

Tutkijat suosittelevat, että lääkärit käyttäisivät mahdollisimman vähän interventioita niillä potilailla, joilla on elämän pituutta rajoittava sairaus ja keskittyisivät potilaiden elämänlaadun parantamiseen. Tutkijoiden mukaan Alzheimerin taudin lääkkeistä ei ole enää hyötyä taudin loppuvaiheessa.

Lääkitys arvioitava yksilöllisesti

Geriatrisen lääkehoidon professori Sirpa Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että dementiaa sairastavien potilaiden lääkityksen jatkamista täytyisi harkita aina yksilöllisesti.

– Lääkitystä ei ole syytä jatkaa rutiininomaisesti, vaan hyödyt tulee arvioida jokaisen potilaan kohdalla erikseen. Tutkimus tuo esille tärkeitä kysymyksiä siitä, missä vaiheessa ryhdytään purkamaan preventiivisiä lääkkeitä ja milloin lopetetaan Alzheimerin taudin lääkkeet.

Hartikainen ei ole täysin samaa mieltä JAMA:n tutkijoiden kanssa siitä, että lääkityksen voi lopettaa Alzheimerin taudin loppuvaiheessa. Hänen mukaansa kolinesteraasiestäjät ja memantiini voivat olla tärkeitä dementiaa sairastavien käytösoireiden hoidossa.

– Annosten pitää tietysti olla sopivia. Memantiini poistuu munuaisten kautta, ja liian suuret annoskoot saattavat jäädä päälle.

Sirpa Hartikainen arvioi, että Suomessa on pitkälti samankaltainen hoitokäytäntö kuin tutkimuksessa kuvataan. Alzheimer-lääkitystä jatketaan silloinkin, kun potilaat siirtyvät laitoshoitoon.

– Dementiaa sairastavien potilaiden statiinilääkityksen jatkaminen vaihtelee varmaan eri hoitolaitoksissa. Dementian loppuvaiheessa joudutaan pohtimaan, onko sydän- ja verenkiertotapahtumien estäminen enää tarpeen. Kysehän on jo saattohoidosta.

JAMA:n tutkimus: Use of Medications of Questionable Benefit in Advanced Dementia

Kirjoittanut:
Ulla Toikkanen
toimittaja

Kuva:
Panthermedia